Yliluonnolliset asiat ja kokemukset vol 2

Aloittaja Nefertiti, 04.11.10 - klo:13:01

« edellinen - seuraava »

Nefertiti

No niin, lukitsin tuon vanhan ketjun ja tei ihan uuden, kun tuo vanha oli jo vähän sekavakin.
Eli tänne jatkossakin kaikki kummajaiset, kummitustarinat, poltrgeistit, ufot, enneunet/näyt, Dejavut ja yms selittämättömät asiat olkaapa hyvät.
T: Nefertiti
Eilisiltana tulit luokseni ja painoit pääsi tyynylleni pääni viereen.
Kuinka viiksesi kutittivatkaan rakas, hupsu kissani.

Minä haluan tietää tarpeeksi, että pystyn valehtelemaan värikkäästi. - Mike Noonan, Kalpea Aavistus SK.

Nemesis

Vaikka tää puoli foorumia näyttäiskin olevan vainaa, tuli nyt vaan tämmönen pakottava tarve selostaa tänne tämänaamuset outoudet, kun kaikista tämmösistä sillon joskus muinoin oli täällä tapana avautua. :D Vaikka tuntuukin vähän oudolta, ihan melkein väärältä, kun koittaa kirjottaa näin vanhaan (ja silti tyhjään) ketjuun. Mutta mutta, jos nyt koitan kuitenkin... :)

Oon asunu nyt uudessa kämpässäni jo jonkun aikaa ilman mitään kommelluksia, mutta tänään herättyäni tuli vastaan pari outoa juttua. Kun herättyäni lähdin suihkuun, jätin huoneestani kaikki valot pois päältä, kesällä kun kerran on ihan tarpeeksi valosaa muutenkin, mutta kun tulin takasin, oli mun ylihäikäisevä pöytälamppu kuitenkin päällä. No, ei se mitään, sammutin sen sitten vaan muitta mutkitta ennen kuin käännyin vaatekaapeille päin ja yllätyin vähän enemmän nähdessäni, että keskimmäinen yläkaappien ovista retkotti ihan selällään auki. Se on vähän kummempi juttu, nää kaappien ovet kun on vähän turhankin jämptejä, eli toisinaan saa ihan repiä/paiskoa kun koittaa saada oven auki/kiinni. Eli en oikeen käsitä miten semmonen itekseen pääsee aukeamaan. No, jätin sen sitten toistaiseksi niinkun oli, kyseinen ovi kun on vähän liian korkeella niin en ilman jakkaraa ylety sitä sulkemaan. Kipitin takasin kylppäriin hakemaan hiusharjaa, ja siinä samassa kuului semmonen ihanan säikäyttävä saranoiden narina. Melkein liukastuin ja kaaduin kun yllätyin siitä niin. :D Kurkkasin sitten takasin huoneeseeni ja juupajuu, sen avonaisen yläkaapin alapuolisen vaatekaapin ovi oli nyt myös auki. Pällistelin sitä siinä sitten hetken aikaa ihmeissäni ennen kuin hain jakkaran keittiöstä ja paiskoin molemmat ovet kiinni.

Ja eipä sitten muuta. Sen jälkeen on päivä edennyt ihan normaalisti. :) Eikä tuossakaan nyt paljon mitään, tuli vaan tästä semmonen puolinostalginen impulssi, että oli pakko kirjottaa tänne! :D

Mustang

Itse teininä toisella nimimerkillä alunperin liityin Jupliniin nimenomaan myyttifoorumin ja sivuston myytit-osion vuoksi. :) Meillä porukoiden vanhassa rintamamiestalossa asustaa aivan varmasti joku ystävällisen puoleinen kotikummitus, kun kanssa kaikenlaista välillä tuli vastaan.

Öisin siellä joku kävelee rappusia, mutta ketään ei näy. Välillä mun CD-telineessä joku levy oli saattanut kiepahtaa ylösalaisin ja muuta mukavaa. Ei kuitenkaan ikinä mitään kovin erikoista, vaikka alkuun noi tietenkin säikäytti, mulla kun muutenkin on mielikuvitusta vähän liikaa. Kaikenmoisia sattumuksia sitä muutenkin on vuosien varrella koettu, ei tässä silmällä nähtävässä maailmassa ole kaikki, mitä on olemassa.
Mustavalkoiseen maailmaan tahdon kuitenkin palata ja huutaa: Vihaan sinua, ihminen.

Nefertiti

Huu, tämäkin heräsi henkiin. Ihanaa. :D
Hmm... Tietenkin noille voisi olla luonnollinekin selitys, mutta tuo kaapin ovi vähän pistää vastaan, ellei se ole sitten sulla jossain välissä jäänyt vahingossa niin, että pääsee aukeamaan kunnolla. Muutoin uskoisin ettei jäykät ovet itsekseen aukeile ja lamppu taas, sähkö vika.
No olipa kyse mistä tahansa, niin toistaiseksi tuo jokin vaikuttaa aika harmittomalta tapaukselta, joskin ilkikuriselta, kun pitää ovia aukoa ja säikytellä toista. Olikohan tuo nyt jonkun edellisen asukkaan tapa sanoa tervetuloa. :)
Siis oletin, että kyseessä kerrostalo asunto, jossa on ehtinyt jo useampikin asua ja ehkä jopa kuollakin. Toivon mukaan mieluummin vanhuuteen tai sellaiseen, kuin väkivaltaisesti.
Oletko Nemesis ottanut selvää, että millainen historia asunnollasi on, siis jos mitään luonnollista (vaikka aika luonnollinen tuo henkikin on) selitystä ei löydy ja jos juttuja alkaa tapahtua enemmänkin.
Hitsit. Itse olisin varmaan säikähtänyt moista tapahtumaa puolikuoliaaksi, kiitos erittäin vilkkaan mielikuvitukseni ja koska taidan olla hieman pelkuri. Yksin asuessani osasin vähän turhankin helpolla säikytellä itseäni ja tuolloin oli jätettävä kauhuleffatkin vähemmälle tai muuten olisin vielä seonnut.
Nyt on onneksi tuo mies tossa, niin on paljon mukavampaa. :)

Mustang, tuo rintamamiestalo vaikuttaa kiintoisalta paikalta. Siinä lienee myös paljon historiaa. Liekö joku edellinen asukas jäänyt vahtimaan teitä muita sinne. Eipä tuokaan mitään sellaista ole tehnyt, että huolestua pitäisi ja näköjään huumorintajuinenkin on, kun kääntelee levyjäsi, vaikka sekin voisi jos haluaa ajatella loogisesti, että on itse epähuomiossa laittanut sen levyn väärinpäin telineeseen, kun on niitä selaillut ja miettinyt että mitä kuuntelisi seuraavaksi.

Mutta mielenkiintoiset jutut teillä ja hieno avaus tällekin. Jospa tääkin nyt heräis henkiin tästä enemmänkin. Mua ainakin kiinnostaa kuulla lisää näistä teidän jutuista. :)
Eilisiltana tulit luokseni ja painoit pääsi tyynylleni pääni viereen.
Kuinka viiksesi kutittivatkaan rakas, hupsu kissani.

Minä haluan tietää tarpeeksi, että pystyn valehtelemaan värikkäästi. - Mike Noonan, Kalpea Aavistus SK.

Mustang

Nefertiti, siinähän se ongelma olikin, kun olin vanhempieni luona asuessani niin perfektionisti niiden levyjeni kanssa, että Sen lisäksi, että ne olivat kaikki aivan varmasti aakkosjärjestyksessä ja oikein päin, tasasin siinä avohyllyssä niiden reunat keskenään. Yksi kerta olisi vielä mennyt hajamielisyyden piikkiin, mutta ei niin moni. Joskus joku oli laittanut  osan niistä väärään järjestykseen ja huusin ja raivosin jokaiselle perheenjäsenelleni erikseen ja kukaan ei koskaan myöntänyt siirtäneensä niitä. :) En sitten tiedä.

Varmin ja konkreettisin juttu on ne öiset askelet portaissa. Moni yritti minulle ehdottaa, että vanhan puutalon portaat narahtelivat yöllä paikoilleen päivän rasituksen jälkeen. Eivät ehdottaneet enää, jos olivat sattuneet meille yöksi ja kuulivat ne äänet itse. Vuosien varrella oppi perheenjäsentensä askelet rappusissa tunnistamaan. Nämä yölliset askelet päättyi aina, kun portaat loppuivat. Kun muutaman kerran olin niitä kuunnellut ja kukaan perheenjäsenistäni ei ollut myöntänyt käyneensä yöllä juomassa tai missään muuallakaan, jätin huoneeni oven auki, koska siitä näki yläkerran rappusiin. Monesti havahduin askeliin ja jäin katsomaan, kuka portaista tulee. Viimeiselläkään askelmalla ketään ei koskaan näkynyt.
Mustavalkoiseen maailmaan tahdon kuitenkin palata ja huutaa: Vihaan sinua, ihminen.

Nefertiti

No sitten kyseessä on hieman ilkikurinen, mutta ystävällinen henki, joka yöaikaan vahtii, että kaikki on kunnossa. En huolestuisi, vaikka itsellä kyllä lähtisi mielikuvitus aika tehokkaasti liikkeelle.
Mut niin kauan, kun se ei aiheuta mitään todellista vahinkoa, ei liene syytä huolestua tuon jonkin touhuista. Et oo koskaan ajatellu ottaa selvää sen talon historiasta, että jospa teilläkin joku edellisistä asukkaista ei olekaan halunnut lähteä vielä pois vaan hengailee sielä muiden kanssa.

Ja sen tiedän kokemuksesta, et kun vielä kotona asuin, niin armas veljeni kävi välillä sörkkimässä mun kamoja. Me jaettiin huone, kun ei ollut omia, kun armaat vanhemmat ei halunneet hankkia isompaa kämppää. Monesti veli ei myöntänyt, vaikka kysyin ja raivosin sille, mun tavaroihin koskemisesta.
Pikkuveljet, ne osaa olla yhtä aikaa ihania ja raivostuttavia. :)

Mutta joo, en tyrmää suoralta kädeltä tietenkään paikalle jäänyttä kummitusta, vaikka pidänkin loogisen puolenkin mukana. Kyllähän sille asialle kai vielä selityskin löytyy, kun tarpeeksi tutkii ja nämä on mielenkiintoisia juttuja tutkittavaksi.
Jätän kuitenkin lähemmän tarkastelun rohkeammille ja asiasta enemmän tietäville tutkijoille. Mä kun onnistuisin vain pelottelemaan itseni perusteellisesti, vaikka luulen, ettei näitä teidän kotienne henkiä tarvitse pelätä.
Eilisiltana tulit luokseni ja painoit pääsi tyynylleni pääni viereen.
Kuinka viiksesi kutittivatkaan rakas, hupsu kissani.

Minä haluan tietää tarpeeksi, että pystyn valehtelemaan värikkäästi. - Mike Noonan, Kalpea Aavistus SK.

Nemesis

Lainaus käyttäjältä: Nefertiti - 17.06.12 - klo:07:15
No olipa kyse mistä tahansa, niin toistaiseksi tuo jokin vaikuttaa aika harmittomalta tapaukselta, joskin ilkikuriselta, kun pitää ovia aukoa ja säikytellä toista. Olikohan tuo nyt jonkun edellisen asukkaan tapa sanoa tervetuloa. :)
Siis oletin, että kyseessä kerrostalo asunto, jossa on ehtinyt jo useampikin asua ja ehkä jopa kuollakin. Toivon mukaan mieluummin vanhuuteen tai sellaiseen, kuin väkivaltaisesti.
Oletko Nemesis ottanut selvää, että millainen historia asunnollasi on, siis jos mitään luonnollista (vaikka aika luonnollinen tuo henkikin on) selitystä ei löydy ja jos juttuja alkaa tapahtua enemmänkin.

Aika nappiin osui noi oletukset. :) Kerrostaloasunto tosiaan, ja nykyinen vuokranantajani aikoinaan osti tän asunnon häntä edellisen asukkaan omaisilta kyseisen asukkaan kuoltua, käsittääkseni kuitenkin ihan luonnollisista syistä. Tää juttu selvis sitä myötä kun isännöitsijän kanssa jäljitettiin yhtä puuttuvaa vara-avainta, jonka vuokrananataja sitten selitti kadonneen jo sillon kun hän asuntoa osti. Enempää en kyllä asunnosta tiedä, paitsi että sen jälkeen kun vuokrantantaja itse tästä muutti pois, on täällä suurimmaksi osin elellyt kai opiskelijoita.

Mutta jos täällä nyt jotain kummallisuuksia vielä sattuu, niin varmasti koitan kyllä selvittää enemmän kämpän ja koko talon historiasta. :D En usko että vuokranantajalta ton enempää tietoja saisin, mutta tän taloyhtiön isännöitsijä on mukava vanhempi herra, joka on itse asunut talossa pitkät ajat ja toiminut niin isännöitsijänä kuin talonmiehenäkin jo iät kaiket. Eli hän voisi tietää enemmän. Toivon kuitenkin ettei täällä nyt enempää tapahtuisi kuitenkaan. :) En silloin tapahtumahetkellä kovasti kauhistunut muuta kuin sitä narinaa (enemmänkin jouduin jonkun irrationaalisen ärsyynnyksen valtaan, mulla on nimittäin lähes naurettavan vahva inho avoimia kaapinovia kohtaan), mutta myöhemmin samana päivänä ja varsinkin nukkumaan mennessä iski kyllä semmonen kiva pieni pelko että mitä jos... :D

Vaikka oikeestaan pitäishän tämmösiin olla jo melkein tottunut, kotikotona kun kuului kaikenlaisia ääniä, mm. askeleita niinkuin Mustanginkin kotona, varsinkin mun huoneessani, ja kissat usein säikky ja sähisi omiaan (mutta tiedä siitäkään sitten mitä niiden päässä tai näkökentissä liikkuu :P). Tavaratkin vaihtoi paikkaa toisinaan ja pari kertaa putosi jopa hyllyiltä ja sen semmosta, muttei meilläkään mitään kovin ihmeellistä. :) Jossakin täällä varmaan olenkin nää kaikki jutut jo joskus ennen jaaritellut.

Ja joo, ei tosiaan kuulosta erityisen huolestuttavilta noi Mustangille tai itsellekään sattuneet jutut. :) Enemmänkin tulee sellanen olo, että jos nää ei mitään luonnollista tosiaan ole, niin ehkä just joku edellinen asukas yrittää vaan vielä pitää yllä omaa järjestystä tai jotain sinnepäin. :D

Nuubialainen Prinsessa


Aijai Nemesis, herkullisen keskustelun herättelit taas henkiin. Minä laiskuri osallistun tähän vähän jälkijunassa :b

Aina kun luen toisten kokemuksia oudoista äänistä ja tapahtumista, minulle tulee heti ensimmäisenä mieleen lapsuuden kotini, jossa tapahtui kaikenlaista jännää. No, oli meillä tytöillä kyllä tosi vilkas mielikuvituskin, sitä ei voi kiistää, mutta eräät tapahtuneet jutut olivat ihan oikeasti tapahtumia, ei kuviteltuja asioita. Mie uskon, että lapset aistivat tämän maailman paljon herkemmin kuin aikuiset, ja saattavat siksi usein kokea asioita, joihin aikuinen ei tule kiinnittäneeksi mitään huomiota.

---> Menee tässä vaiheessa sytyttämään valon keittiöön, kun rupeaa pelkät muistelutkin jo pelottamaan :DD Tuo Nemesiksen aloitus sai kylmät väreet kulkemaan iholla hetkellisesti...


Noista Mustangin mainitsemista askeleista sen verran, että tiedän tasan tarkkaan mitä tarkoitat askeleilla, joita ei kukaan näkyvä ihminen aiheuta. Itselläni on mm.  juuri tuollaisia kokemuksia lapsuudestani. Harkitsin silloin tarkkaan, mistä ääni voisi tulla, mutta järkevää selitystä en saanut koskaan aikaiseksi. No, joo puutalot, varsinkin lapsuudenkotini oli vanha hirsitalo, voi aiheuttaa kaikenlaista nitinää ja natinaa, mutta askelten äänen kyllä tunnistaa. Jos kävelet paljain jaloin lattialla, siitä lähtee aivan erilainen ääni kuin jos lattia narahtaa kun puunsyyt elävät - kävellessä jalka ikäänkuin "tarttuu" lattian pintaan hetkellisesti.  Ja niillä oudoilla jutuilla on muitakin todistajia kuin minä, joten kyse oli joko joukkohypnoosista, "aineelliseksi" muuttuneesta mielikuvituksesta tai jostain, jota tällainen pieni ihmismieli ei kykene selittämään järkevästi :DD  Erään kerran esimerkiksi muistan, että ystävänikin todisti askeleiden ääntä - katsoimme kumpikin keskelle lattiaa, jossa joku "ei näkyvä äänen aiheuttaja" asteli ympyrää, emmekä nähneet ketään :O

Ja, itseasiassa..outoja asioita tapahtuu näemmä aikuisenakin. Meillä on eräät perhosläpät ja liesituuletin aiheuttanut monta kertaa päänvaivaa, palohälyttimistä puhumattakaan :O Mutta, joo..ehkä sitä haluaakin jättää eräät muistot/tapahtumat ilman selitystä, eikä pohdi niitä liian tarkkaan. Maailma paljon jännempi paikka elää, jos kaikkeen ei löydy järjellistä selitystä. Elämässä on hyvä olla aina pieni ripaus "taikaa" :D



Lapsissa asuu rakkaus.

"Suuret ajatukset seuraavat pienien perässä.
Ne uskaltautuvat esiin piiloistaan vain harvoin, ja tarvitsevat tuekseen suuren joukon pieniä ystäviään."

"Itselleen nauraminen on terapeauttista"