Runojen kirjoittelusta on tullut minulle tärkeä osa elämääni.
Runokirjaani vuodelta 2022 voit tarkastella verkkoversiona oheista kansikuvaa klikkaamalla.
Runoja kirjastani voit lukea myös klikkaamalla otsikkolinkkejä kansikuvan vierestä.
Hiljaisuuden äärelläHiljaisuuden äärellä
Illan hämärtymistä katselen
aurinko sinut laskenut on sydämeeni
Kaikki mitä koskaan olen kokenut
en lauseita tunteistani kertomaan löydä
Vuoteelleni käperryn kasvojasi miettien
Itseni ehkä joskus olin kadottanut
mutta sinut löytänyt olen uudelleen
Ja ajatuksistani hieman olen päihtynyt
mutta kosketustasi uudelleen kaipaan
Näinä yksinäisinä kesän öinä
kun tuuli lempeydellään taas
ajatukseni luoksesi johdattaa
miettinyt olen monesti
omissasi vielä tilaa
onko ollut minulle
Ja voinut vain olen toivoa
sinut ehkä vielä kohtaan
kun sen aika jälleen on oikea
Enkä tätä tunnetta täysin ymmärrä
mutta juuri nyt luokseni
sinua todella kaipaan
27.06.2020
TäyttymysTäyttymys
Minä synnyin
Jäätynyt sydämeni
etsinyt on lämpöä
rakkauteni sulattamaan
Sen pinnan kovuuden
surulla särkemään
Sinä synnyit
Ajatuksissani olet aurinko
sieluni uudistumaan saanut
rinnallani kulkemaan luotu
Sen syvyyden esiin tuoden
lempeydelläsi loistamaan
Siivet kai selkääsi saitSiivet kai selkääsi sait
En tiennyt lainkaan
mitä silloin odottaa
sinut kun kerran kohtasin
Unelmiini olin pettynyt
Käsissäni
vain vuosien virheet
Kasvoni kuluneet
Poskillani
kyyneleet kylmenneet
Minut otit vastaan
varmana viereesi huolit
En voinut ymmärtää
suudelmin kun syliisi suljit
Minä muistan vielä
ne pienetkin teot
Niitä tuskin silloin
edes huomata saatoit
Minä muistan lupaukset
kaikki toisillemme annetut
Katseet ja huokaukset
tuolloin kanssasi vaihdetut
Sen jännittyneen odotuksen
miehen eteesi polvistuneen
Minä muistan valat vannotut
Vuodet tunteiden täyttämät
Huoneet kotimme lämpimät
Minä muistan rakkauden
Sen palautit tähän sydämeen
Minä muistan kasvosi vielä
Hymysi
niin herkän ja hennon
Muistan kosketuksen
Sen jäätävän järkytyksen
ajan riipivän pysähdyksen
Viestin lohduttoman
korviini
kuin kirouksen kerrotun
Ne hetket viimeiset
kanssasi kahden vietetyt
Säihkeen silmistäsi
hiljaa pois hiipuneen
Otteesi heikenneen
Kätesi
kädestäni irronneen
Minä muistan kaiken
Kuin nukkuva enkeli edessäni
olit kadonnut tähti taivaalta
Uskoni elämään palautit
minut itseltäni pelastit
Etkä enää milloinkaan
takaisin luokseni palaa
Mutta täällä minä olen
vielä kanssasi kuljen
Yksin ajatusteni seurassa
Aina muistoissani
aina sydämessäni
Vielä vierelläni
kunnes aika meidät
taas yhdistää
Täällä sinä olet
28.02.2020
KieltäminenKieltäminen
On ollut vaikeaa
katsoa sinua
Viimeaikoina
Tuskastasi
jos edes osan
olisin poistaa voinut
Sinä lähdit
Sanoistasi
en itseäni tunnista
Tämä en ole minä
en tämän kaltainen
Ahdistus tukahduttaa
sisältä hitaasti kuristaa
Yksinäisyyttä ei voi paeta
Haluan nukahtaa
Vain unissani
olen hetken vapaa
13.07.2019
PettymysPettymys
Rakkaus
kuin kaunis valhe
Luottaa kun juuri uskalsit
toivoa kun viimein tohdit
rikki rintasi revittiin
Vihdoin kun uskoit
sen kaiken totta olevan
tunne tuskaksi tuomittiin
Suruksi särkyneen sydämen
25.08.2019
YksinäisyysYksinäisyys
Näetkö minut
seisomassa paikoillani
En ollut valmis
maailmaa kohtaamaan
En sellaisena
kuin se minulle näytettiin
Kaikki loppui
aivan liian varhain
Ja ainoa onnistumiseni
tässä elämässäni
oli epäonnistuminen
Hiljaisuus musersi alleen
Kirottu hiljaisuus
Halusin vain huutaa
Jos saisin yhden toiveen
Vain yhden esittää
Hiljentäisitkö hetkeksi
Ethän sinäkin
vain ohitseni kulje
04.09.2019
Älä luovuta vieläÄlä luovuta vielä
Sä väsyit keskelle sen
elämän suurten odotusten
alle paineiden ja pettymysten
Huolet sisälläsi
aina yksin kannoit
Yösi unettomat
Kai itsestäsi muille
sä vain liian paljon annoit
Vielä katseesi lämmin
voi mulle kertoa sen
tarinan suruisen
herkän ja kauniin ihmisen
Tarinan lopulta onnellisen
15.10.2019
OdotusOdotus
Kun katsot taivaalle
näetkö siellä mitään
Näetkö värit silmieni
kun sinuun katson
läpi maailmankaikkeuden
Sellainen sinä olet minulle
Ja kun katsot minuun
vielä muistatko sen
Hetken lämpöisen
Kun kättäni varoen hamuilit
hellästi omaasi hyväilit
Silloin ensimmäisen kerran
Joskus mietin elämästä
en tule selviämään tästä
Enkä ahdistaa tahtoisi
Ellei peloista suurin
vain mieltäni piinaisi
Sinut lopulta menetän
Lähelläsi hallinnan hävitän
Näkyykö se minusta
Outoa eikö olekin olla
onneton ja suruinen
ollessaan onnellinen
Se minut saa järjiltäni
03.11.2019
EpävarmuusEpävarmuus
Kun katsot minuun
olen jotain enemmän
kuin mitä vain
en itse nää
Ja kyllä se hämmentää
Ja kun katson sinuun
sinä hymyilet
ja käännyt pois
Se kuinka vaikeaa
onkaan ymmärtää
kun vaille vastausta jää
Sinut tuntenut olen jo kauan
Rakkaus ei koskaan
katso aikaa
tai paikkaa
Se ei milloinkaan
mieti syitä
tai seurauksia
Se ei koskaan
kysy miksi
Joko voisin
vain uskaltaa
sen viimeinkin
sinulle paljastaa
Olet osa kauneinta
mieleni unelmaa
Olet haaveiden satumaa
30.11.2019
ToivottomuusToivottomuus
En tiedä milloin
tämä kaikki alkoi
Miten vain unohtaa voisin
Hetket yhteiset silloin
sanat toisillemme uskotut
Välillämme luulin
kaiken hyvin olevan
Sen takaisin palaavan soisin
Mutta voimistuneen tiesin
Tunteet turvattomat
pirut hiljaisuuden rikkoivat
Rajat häilyvät hävinneet
ne ystävyyden ylittäneet
Enkä ollut yksin
En suinkaan ainoa
Molemmat yksinäisiä olimme
Mistä voisin aloittaa
kaikki sisälläni huutaa
En vain voi lopettaa
Ole kiltti ja puhu minulle
Järkeni saatan kadottaa
sinut jos todella menetän
Vain näitä mielessäni pohdin
Itseni jo kauan sitten unohdin
15.12.2019
Aika irrottaaAika irrottaa
Kumpi onkaan pahempaa
Rakastaa ja olla yksinäinen
vai olla yksinäinen
mutta ei rakastaa
Tunne tappaa hitaasti
mutta se tappaa
yhtä varmasti kuin
hölmön usko toivottomaan
Nämä tyhjät päivät
ikuisuuden kestävät
Illat ilottomat
itseään toistavat
Yöt unettomat
jo aamua odottavat
Mikä onkaan synkempää
Ikävä ja sen lohduttomuus
vai jälkeensä saapuva
kohtaamisen suloinen katkeruus
Miksi en vain voi lopettaa
24.02.2020
Hyvästien aikaHyvästien aika
Kasvosi näen
kirkkaissa valoissa
Ja minä
vain kävelen pois
Enkä usko
tämän yön
ikuisesti kestävän
Enempää
ei voi antaa
Ja nyt
minä vain kävelen pois
Luotasi
kai viimeistä kertaa
27.10.2019
Aika väliltämme loppuiAika väliltämme loppui
Miksi minua etsit nyt
jälkeen näiden vuosien
Miksi tunnet ikävää
Miksi kadonnutta kaipaat
Muistatko lainkaan
Se en ollut minä
joka lopulta silloin
jalat alleen otti
Se en ollut minä
joka väliimme
tämän kuilun loi
Eikä se ollut tuuli
joka pimeydestä silloin
hiljaa nimeäsi huusi
Se olin vain minä
joka perääsi
niin kauan itkin
Etkä se koskaan ollut sinä
joka kutsuni todella kuuli
Mutta se olin minä
joka helvetti silloin
sitä rakkaudeksi luuli
09.01.2020
KaipausKaipaus
Hän oli kuin kuiskaus hiljainen
Ääni hento kaukainen
Hän minut päästi lähelleen
Häntä saavuttaa voinut en
Hän oli tunne hellän kosketuksen
Hän minut vei korkeuksiin
Syliinsä luottaen nukahdin
Mutta käsissään katoavainen
oli otteensa alkuun turvallinen
Kuin typerys itselleni uskottelin
hän oli kaikki mitä tarvitsin
Niin korkealta lujaa putosin
Irrottaa katsettani en voinut
Syvälle hulluuteen vajosin
Kuin hölmö itselleni uskottelin
hän oli kaikki mitä kaipasin
Kiihkon huulillani tunsin
Hän sydämeni sai suunniltaan
Ne unelmat todella kadotin
Hän oli kuin kuiskaus etäinen
Hän oli kuin viilto pistävin
Hän oli kaikki silloin
Hän oli kaikki minulle
Kaikki mitä tarvitsin
Häntä koskaan saanut en
15.01.2020
Salaisuus surevaa seuraaSalaisuus surevaa seuraa
Sä parhaasi annoit
Jälleen kaikkesi teit
Mutta pettymään jouduit
Yhä uudelleen ja uudelleen
kaiken taas tyhjänä koit
Nyt nähdä selvemmin voit
Jo syntymässään haudatun
turhan toiveen ja odotuksen
Sä yritysten mielettömyyden
Ja kun katsot meitä
muita yhtä särkyneitä
elämässään eksyneitä
sä koskaan mietitkö näitä
Missä harhaan astuit
Milloin uskomasta ehdyit
Kaiken unohtaaksesi
Tuskan muistoistasi
Sen kivun taas kerran
vain henkiin herättääksesi
Mitä sanoa voisit
Mitä vielä tehdä
Lohduttominta ymmärtää
et millekään mitään voi
Lopulta me kaikki
vain nähdyksi tulla tahdomme
rakastaa ja tulla rakastetuksi
Niin minäkin silloin
sitä todella halusin
01.01.2020
Elämäänsä eksynytElämäänsä eksynyt
Tämä on se hetki
kun alamme ymmärtää
Tämä on se aika
kun totuus meidät tavoittaa
Unelmat unohduksiin upottaa
kun synkkyys syvyyksiin vie
Tämä tunne sisälläni
en haluaisi elää niin
Kun suuttumus
sisintä kalvaa
Kun rakkaus
sydämestä katoaa
Viha voimassaan
lailla veitsen viiltää
vaikka tuskaan tottuneen
sen keho äänettä kärsii
Silti häpeä sisällään
ja syyllisyys sielua korventaa
Toivottomuus tahtoa turruttaa
kunnes lopulta kuitenkin
taas totuus valheeksi tuomitaan
Ja katkeruus kuoloaan kaipaa
05.01.2022
Ylläsi niistä on yksiYlläsi niistä on yksi
Mitä puhdasta mukanaan
on tuonut voima väkivallan
Mitä kaunista jälkeensä
on jättänyt sota
Entä sen jälkeinen katkeruus
Kauhusta kasvunsa saanut
vihan katkeamaton kierre
Hengen veit toisen ihmisen
Vihollisesi
silloin sinulle kerrottiin
Arvottomuuteen
niin uskomaan saivat
Nyt katse sankarin
se kirkkaus silmistäsi
pois on kadonnut
Ovatko hymyilevät kasvot
vain naamio surun kätketyn
Ovatko arvet käsissään
vain merkkinä menetyksen
Voitko nähdä vielä valon
yllä pimeyden laskeutuneen
Vielä tuskan harteiltaan
voiko rakkaus lannistaa
23.04.2020
Vielä jonain päivänäVielä jonain päivänä
Kunpa vain luovuttaa voisin
Milloin tällaiseksi muutuin
En koskaan tuntenut
kuuluvani minnekään
Yrittäessäni sopeutua
kadotin vain itseni
Etsiessä paikkaani
missä joutuisi en enää
turhaan taistelemaan
Minulla ei ollut muuta
Ei muuta annettavaa
Kunpa vain muistaa voisin
Milloin otteeni menetin
Elämästäni
Kaikesta siitä
mikä aiemmin minua
kannatella jaksoi
Milloin sen pisteen saavutin
mistä paluuta ei enää ollut
Vain synkkä ontto kuori
Silmäni totuuden kertoivat
Sen hymylläni häivytin
Kunpa vielä tuntea voisin
Silti kulkua jatkan
vaikka mieleni turtuu
kun altani pohja
taas hauraampi murtuu
Kohti iltaan hämärään
Vielä aamu sarastaa
Se vaikka satuttaa
yhä paljon voin antaa
En vain voi luovuttaa
Vielä joskus sen tiedän
Vielä tuska helpottaa
27.01.2020
ValintaValinta
Katsot häntä ihaillen
Katsot häntä toivoen
Edessäsi näet ihmisen
Edessäsi näet rakkauden
Tiedät mitä siltä odotit
mutta tiedät mitä siltä sait
Katsooko hän samoin sinua
Kohteleeko hän sinua oikein
Epäilyksen tunnetko karttuvan
Ketä aidosti katsovasi tahdot
Ketä todella etsiväsi uskot
Edessäsi näetkö jonkun muun
Ja kun heräät aamuun uuteen
Viimein kun silmäsi avaat
vielä tunnistatko itsesi
Et enää satuttaa tahtoisi
mutta kysymys huulillasi
Väistämätöntä vielä
yhä aiotko viivyttää
Koskaan ei aika tahtomalla kulje
Ethän itseltäsi vain omaasi sulje
09.02.2020
SärkynytSärkynyt
Entä jos tahtoisin irrottaa
Mitä jos kertoisin sinulle
että en jaksaisi enää yrittää
Pettynyt olevani itseeni
ja kaikkeen siihen
mitä koittanut olen antaa
Entä jos kertoisin olevani väsynyt
Tähän kaikkeen uupunut
Itseni loppuun polttanut
Että en välittää tahtoisi
En enää sitä vastuuta kantaa
En aina niin helvetin tunnollinen olla
Kyllästynyt kaiken
taas valmiina tuomaan
hiljaa toivoen
että sen lopulta
edes joku huomaa
Vailla kiitoksen sanaa
vaikka muuta en kaipaa
Entä jos kerrankin
vain silmäni sulkisin
mielestäni muut poistaisin
Kaiken vain antaisin olla
Mitä minulle vastaisit
30.04.2020
Vuoksi äänettömänVuoksi äänettömän
Tuomitset minut siitä
että yritän tehdä
mikä on oikein
Paheksut minua siitä
että tahdo en satuttaa
En elämää toisen alemmaksi arvottaa
En toista tuntevaa vahingoittaa
Mutta en tarvitse hyväksyntääsi
En mielipidettäsi valinnoilleni
sillä asenteet omasi
enemmän kuin väärin ovat
Kyynistä julmuutta silti
vielä päivästä toiseen
sä yhä tahdotko toteuttaa
Oikeutusta teoillesi
mieltymyksillesi noille
sitä sanoistasi vaikeaa
edes etsimällä on löytää
Hyvää ei ole argumentti
Miksi omani sinua loukkaavat
vaikka vuosittain miljoonat
kaikki ne syyttömät kuitenkin
puolesta omieni puhuvat
30.05.2020
Pimeys sisälläniPimeys sisälläni
Syntymästäni lähtien
olet koittanut minut lannistaa
Ethän anna minun unohtaa
Olen vain yksi heistä
jotka haluaisin jo unohtaa
kun tämä ilta on lopuillaan
Tunnen enemmän
kuin uskotkaan
Jatka siis lasini täyttämistä
älä anna minun vastustaa
Tämä jäätävä polte sisälläni
työnnän sen takaisin
Älä anna minun unohtaa
Taas pinnasta täyttyneen
katsettani enää en irti saa
Auttaisit minua nousemaan
Etkö voisi vain lopettaa
Jälleen olenko yksi heistä
jotka haluaisin vain unohtaa
Autatko minua kuulemaan
Älä anna minun nukahtaa
Aion taistella vastaan
kun tämä ilta on lopuillaan
Antaisit minun vain luovuttaa
kun tämä kaikki on jo vituillaan
Jälleen näytä minulle nuo
piirteeni niin irvokkaat
Auta minua nousemaan
mutta älä vain anna minun unohtaa
13.05.2020
SinetöitySinetöity
Sinun hopeiset korvarenkaasi
vastaan ottavat kimalluksen
Ja sinä kuulet kutsuni sen
minun katseeni kaukaisen
Keskellä musiikin pauhaavan
loisteessa neonvalojen kirkkaiden
sinuun katson kertoen
sinut luokseni haluan
Täältä tänään mukaani vien
Ennen kuin tämä yö
kohtalomme katkeraan
päätökseen saattaa
Olento olen sieluton
varjoissa liikun valheiden
Viettelysten valkokaulus
syvyyksissään salaperäinen
Luoksesi tanssin lailla enkelten
silmäsi katseellani sokaisen
Pian tunnet vain kylmyyden
yllesi laskevan pimeyden
Ennen kuin tämä yö
kohtalomme katkeraan
päätökseen saattaa
Ja sinä tartut käsiini janoten
Syöttini nielaiset
vain lisää anellen
Luotani enää koskaan poistuen
Tanssi pois kun vielä voit
Minä olen paholainen
30.08.2020
Portit BaabelinPortit Baabelin
Valheita olen kuullut
Väärät todistukset tuhannet
mieleeni salaa syöpyneet
Toimintaa olen tavannut
asenteiltaan uskomatonta
Tuhoa todistanut tarpeetonta
Karvautta sivusta seurannut
jo aivan liian kauan
Olen syvällä kohti loppua
kun kipuilua kansojen katselen
Jotain täällä niin väärin on
Sen tunnen kuin poltteen
alla jalkojeni paljaiden
Piki asfaltin pohjat sen
mustaksi muuttaneen
Nähnyt olen kasvua kauhujen
Kehdosta kadonneen kauneuden
Likaan tahritut sydämet
Maailman liekeissä roihuten
Vihan kasvoillaan
yllä ihmisten ilmeiden
Rappion raiskatun lapsuuden
Toivon tuskaan tukahtuneen
alle pettymyksen peittyneen
Oletko kuullut sen
kuinka ääneen itkien
kaipaa luoksemme
joukko enkelten
Oletko nähnyt sen
kuinka rikki repien
riistää aika rakkauden
Saastuneet sanat sairaiden
Sonaatit säkeiden sokeiden
Vain sitä hetkeä odottaen
kunnes pintaan piirtyneet
minua takaisin katso ei
nuo kasvot niin vieraat
muotokuvan
kuin Dorian Grayn
08.09.2020
Veljet vastakkainVeljet vastakkain
Vain yksi päätös tehtävä
vain askel harhaan astuva
Joukoistaan jälkeen joutunut
toisen tiellään kohdannut
Ja silloin yhteen ottavat
katseet kahden tuomitun
Tunteet tovin hämmentyy
edessään kun aika pysähtyy
Tämä hetki kaiken ratkaisee
Vielä toinen toistaan tarkkailee
Kunnes kättään kuollut kohdistaa
jo toinen toistaan osoittaa
Vain hiljaisuus helvetin hajottaa
Hetkessä henki salpautuu
liipaisimeen sormensa painautuu
Pelko kasvoillaan
kun kauhuksi muuttuu
ja luomensa viimein sulkeutuu
Silloin ääni kaukaa kantautuu
Huokaus sen huutoon hautautuu
Helpotukseen
kahden huojentuneen
Ja kohti maata
kärjet kiväärin kallistuu
Vielä toiveissaan
huominen avautuu
Kasvoillaan katseet
kun armoksi vaihtuu
Ja silloin askeleet
ohi toistensa taittuu
Päähän vuosien
hetki muistoksi haihtuu
17.02.2021
Älä koskaan unohdaÄlä koskaan unohda
Kuka täällä
tahdit askelten määrää
Kuka viestit valheineen
vielä korviisi häärää
Ja kuka viimein uskoisi
tätä vanhaa jäärää
Kohta erota
Et ympäriltäsi
edes oikeaa
tai väärää
Ei tämä aika
ole heitä varten
Ei pettymys
pelkoa pahempaa
Ei pelko
perusteena pahalle
Ei sivuja historian
taakse voi kääntää
Ei aikaa uutta
ilman ymmärrystä aloittaa
Eikä kuunaan poista
viha kohtaan toista
Ei koskaan sen määrää
30.01.2021
Kunnes kuolema koskettaaKunnes kuolema koskettaa
Kun pimeys verhollaan
ylle päivien laskeutuu
ja kaviot neljän
pitkin taivasta viistää
vielä kohtalonsa
kurjat koittavat kiistää
Mutta valtaa valkoisen
enää myöhäistä on riistää
Jousensa jännittyneen
näet käsissään hahmon
alla Saatanan seppeleen
Ja viinissään vilpin voittaneen
Tullessaan mukanaan tuo
vain tuskan ja hävityksen
ratsastaja ratsun tulenpunaisen
Miekkaansa tarttuu miehittäjä
maanikko murhan ja muutoksen
Hän vihaansa verellä viljelee
Katseet kohtaat kansan nälkäisen
seuraukset ajan tuhon jälkeisen
Tavannut olet mustan hevosen
Vielä ääneen ratsaillaan punnitsee
Eikä armostaan voi Herraansa kiittää
vaaka otteessaan kun annokset niittää
Parkuun poloisten pelko periodin päättää
huudot Helvetin kadut kaiullaan täyttää
Kunnes tuhkanharmaan ilmaantuneen
huomaat oriin Tuonelan nelijalkaisen
ja selässään olennon kalmankasvoisen
Käsissään verta viikatteen viiltäneen
vallassaan voimat kunkin saapuneen
Alkanut on aika uuden kaamoksen
24.04.2021
ArmottomuusArmottomuus
Tervetuloa elämääni
tähän näytelmään suureen
Nuo vuorosanat vuolaat
kaikki tarkkaan harkittu
Tunteet muilta matkittu
ne tilanteeseen valittu
Nämä lauseet laskelmoidut
mielet murskaamaan luotu
Kohtaukset kohtalokkaat
pelkkää teatteria irvokasta
Vain draamaa suurellista
Voitko todellakin ymmärtää
merkityksen tämän tyhjyyden
hymyyni peittyneen petoksen
Et lämpöä sisältäni löydä
Et tunnetta toista tukemaan
Ja kuinka luokseni kaipaan
taas uhria uutta saapuvaa
tämän helvetin kanssani jakamaan
Varjoksi joukkoon muiden
Valheisiin vuokseni vajoamaan
Tervetuloa vierelleni
tähän yöhön loputtomaan
Kuin väistämättä vuorollaan
toistaan toinen seuraa
04.05.2022
Vihaan varttunutVihaan varttunut
Minut näet luoksesi saapuneen
yli merten vuoksesi seilanneen
Et Herraasi hahmoista tunnista
et keihästä käteni kantamaa
Ja kun huutoon pelkosi purkautuu
silloin sammuu myös silmiesi valo
Minut loi aika ahneuden
väkivallan vuosikymmenet
Perimän pintaani piirtänyt
perukka kylmän pohjoisen
elämäni ulkopuolella
parissa kansan kurjuuden
Syrjässä vietin lapsuuden
uskossa jumalten julmuuden
Varjossa veljistä vanhimman
nuoruus niukkuuteen nojaten
En perintöä perheeltä penäten
vain viettinä varatun vaurauden
Hurmaan huuhdoin huurteiseen
nuo vaateet varhain varttuneen
Ei vanhuus vaivoineen osani olla
kohtaloni taistellen lopulta kuolla
Mutta hiljaa huoliini hiipineet
haamut Helheimin heränneet
Vuodet vierien valtaansa näytti
pelloilta viljaa kun kansani käytti
Kivistä maata karvas on hoitaa
kuivuus ja kylmä sen satoa korjaa
Vuonoille varmoille haaveeni mieli
muutoksen kaipuusta kehoni kieli
Pulassa aikamme verissä raatoi
Kilpailu vallasta kansaani kaatoi
Ei uhrini apua vaanien suonut
ei uskoni rauhaa elooni tuonut
Luontoni luja vain murhetta tuotti
se kiivauteen liikaa kun lopulta luotti
Pukari palstani puolelle horjui
haastaja käskyni kääntyä torjui
Ilmeettä iskin kuokkani kohti
hän joukkonsa voimalla vastaani johti
Hurmasta hetkessä henkeni karttui
käteeni kirves kun armotta tarttui
Kannassa kaunaa omansa kantoi
vaan tuomion kyläni käräjät antoi
Niin lähtöni aavoille uusille koitti
vapauden äänet kun salissa voitti
Rikkaudet lännen silmissä siinsi
ja laivue anglien maille jo kiisi
Ei armo arvoihin kansani mahtunut
ei saagaa suotta sääli sotkenut
Vierailla mailla myös sukuni kulki
Sen tiedon toi korviini väkensä julki
Kuin raivosta berserkki karttunut
myös luontoni vihasta varttunut
Kunniaa vereni muistoissa kannoin
ja teosta kurjalle kostoa vannoin
Kuin käsistä käärmeet isäni hautaan
on elonsa päättyvä pohjolan rautaan
Vain hurme pintaa nummien peitti
kunnes eteeni etsityn kohtalo heitti
Niin raajansa runnoen köysiini laitoin
Vankini voitetun polvilleen painoin
Säälittä selkäänsä kotkani kaivoin
ja katkotut kylkensä rangasta taitoin
Keuhkoihin verensä virtaavan autoin
kun siiviksi luuta ja nahkaansa naitoin
Ja kun huutoon pelkosi purkautui
silloin sammui myös sydämesi palo
21.12.2022
YmmärrysYmmärrys
Nuo idiootin vuotavat silmät
Olet kuin piru harteillani
esiintymistäni estämään etsitty
Ei kierouttaan katseensa suorista
Yrittänyt niin monta kertaa
Miksi ympärilläni näen
vain kasvoja viekkaita
En omiani niistä tunnista
Helvettiä elänkö jonkun toisen
tämän kirotun ikeen alla
Jos mielesi ikuinen ahneus voi
minut lähemmäksi tuoda sinua
valtaasi alistumaan olen annettu
Mutta ystäväksi en
sinua koskaan kutsuisi
Nuo kuiskaukset korviini kylvetty
Nuo hetket hämmennykseen johdettu
Olet kuin piru harteillani
muotoon enkelin verhottu
Kavaluus kuoreesi kätketty
Vain onneni estämään etsitty
06.10.2021
KadotettuKadotettu
Sanat
joita sanoa en tohtinut
vyöryivät pohjattomuudestaan
kuin niitä siellä
koskaan
ei olisi ollutkaan
Tunsinko jotain
Tunteeseen liikaako luotin
Vain aavistus jostain
mihin joskus uskoa halusin
Tyhjyys käsivarsillani
Tiesin vain tulevan
Sen historiaa
en kirjoittaa tahtonut
15.09.2018
Runokirjaani vuodelta 2013 voit tarkastella verkkoversiona oheista kansikuvaa klikkaamalla.
Runoja kirjastani voit lukea myös klikkaamalla otsikkolinkkejä kansikuvan vierestä.
VaietutVaietut
Kadut kylmenneet
alla tämän kivisen kaupungin
Ne kuinka paljon tuskaa
ovatkaan kantanut
Kuinka monta tarinaa
peittyy vilinään ihmisten
Kuinka paljon ikävää
taakse verhojen suljetuiden
Kuinka monet kasvot unohdetut
keskellä kiireidemme
keskellä oman itsekkyytemme
Olet osa tätä kertomusta
Keskellä kylmyyden
riutuu pala itsestämme
Hetki kuuntele ääntä sydämesi
sen loppua ei ole vielä päätetty
19.11.2010
TyhjyysTyhjyys
Mikä määrittelisi yksinäisyyden
Onko se vain tunne
jota kannan sisälläni
koska et ole luonani
Rakkaus on kummallinen asia
Se panee pään sekaisin
Elämä yksin on helppoa
sanotaan
Onhan se sitä
Saa tehdä mitä tahtoo
Olla vapaa
Mennä miten huvittaa
Ei tarvitse kuunnella toisten mielipiteitä
Saa tehdä päätöksensä itse
Elämä yksin on hienoa
Hienoa siihen asti
kunnes löytää sen jonkun
Sen jonkun
jota ilman ei voi
eikä halua elää
Rakkaus on tunne vatsan pohjassa
kun odotat hänen tulevan luoksesi
Se outo tyhjyyden tunne
kun hän lähtee
etkä tiedä
koska taas kohtaatte
Tunne
kun yrität jälleen päästä hänen luokseen
ja sivuutat siksi kaiken muun
Molemminpuolinen rakkaus on ihana asia
Se kertoo
että et ole yksin
On olemassa joku
joka välittää
Joku
joka ei koskaan hylkää
tai luovuta
Joku
jonka puoleen voit aina kääntyä
Joku
joka ymmärtää sinua
ja on aina valmis kuuntelemaan
Rakkauden ylläpitäminen vaatii työtä
Jos rakkautta ei vaali
sen liekki ei jaksa palaa
Liekki hiipuu
mutta aito rakkaus ei sammu koskaan
Se piiloutuu
Kytee
odottaen hetkeä syttyäkseen uudelleen
Elämä toisen kanssa
on kuin elämä yleensäkin
Se ei ole helppoa
Se on jatkuvaa
molemminpuolista vuorovaikuttamista
Toisen huomioon ottamista
Sen yhteisen sävelen löytämistä
Se ei sisällä pelkkää iloa
eikä pelkkää surua
mutta jokainen
määrittelee teoillaan itse
kumpaa se sisältää enemmän
Rakkaus on sitä
kun mikään muu
ei ole niin tärkeää
Se on pieniä onnen hetkiä yhdessä
Sanoja
Katseita
Huokauksia
Se on kädestä pitämistä
Haaveiden
ilojen
ja surujen jakamista
Se on sitä
kun keskellä yötä herää
katsoo vieressään nukkuvaa
ja siinä hän on
niin viattomana ja särkyvänä
Se on tunne
että tekisit hänen vuokseen mitä tahansa
Tunne
että hän on täällä vain sinua varten
Tunne
että hän on kaikki mitä tarvitset
Rakastamasi ihminen on henkilö
jota et koskaan haluaisi satuttaa
Elämä yksin on hienoa
Mutta kun on kohdannut sen jonkun
ei enää halua elää yksin
Ei halua olla ilman häntä
Yksin oleminen
ja yksinäisyys
ovat kaksi eri asiaa
Ja minä olen yksinäinen
koska minä rakastan sinua
08.01.2009
Kuori sisimmän särkyneenKuori sisimmän särkyneen
Tienvarsi kapea
Luona risteyksen
jo pimeys laskeutuu
Lapsi yksinäinen
Peloissaan
Kyyneleet
ne rinnan kastellut
Kättä lempeää odottaa
otetta omaansa tarttuvaa
Ja aika on lopuillaan
Yllä mielen viattoman
nyt varjo turtumuksen
kuin varkain vallan ottaa
Vuodet kuluneet
ne silmänsä kuivannut
vaan haavat syvät
eivät koskaan arpeudu
Yhä lapsi odottaa
Tuskaansa
nää ei kukaan
Ja aika on lopuillaan
Syvällä sisimmän
vain kyynisyys elämään
nyt sydämen kylmentää
Hän ei koskaan saapunut
03.11.2010
Olemme sen velkaa toisillemmeOlemme sen velkaa toisillemme
En tarvitse ymmärrystä
En myötätuntoa turhaa
En kaipaa vapautta
En tukea pyyteetöntä
Sillä olen päästäni vialla
Niin minulle on kerrottu
Odotan vain hetkeä
sulkeakseni silmäni
Saadakseni hetken rauhaa
Ja silti katson ympärilleni
nähdäkseni sen vääryyden
Maailman täynnä vihaa
surua ja väkivaltaa
Voitko väittää
katseeni valehtelevan
Jos vaikeneminen on kultaa
en milloinkaan
tule olemaan vauras
Näetkö läpi sydämeni
Sitä valheesi
eivät koskaan turmele
22.12.2010
Tuntua tulevanTuntua tulevan
En tiedä syitä
Kertomaan en kykene
En tilanteita
ne miksi aina menevät näin
Olen niin väsynyt
Uupunut anteeksi pyytämään
Asioita
joihin en ole syyllinen
Helpompaa myöntyä
se vaikka sisimmän turruttaa
kuin taistelua käydä
mikä johda ei mihinkään
Mikä on oikein
mikä väärin
Onko niitä olemassakaan
Hukummeko itseemme
emme näe muuta
Sokeina omaan uskoomme
Kädessä elämän avain
harhaillen emme löydä porttia
onneemme johtavaa polkua
Silmin suljetuin vaellamme
reitiltä eksyneinä
kunnes matka takaisin
on jo liian pitkä
17.04.2010
Sodan mielettömyysSodan mielettömyys
Muistomerkillä itsekkyyden
Kyyneleet vuoksi turhuuden
Ruusun verenpunaisen
tähtesi maahan istutan
Viattomuuden rikki revityn
Varjot tuhansien aaveiden
Kunnes haavat loppuun vuotaneet
tuhottujen sielujen
vain tyhjyyttään ikuistavat
Etkö ymmärrä
Palaa ei kukaan
Elävä tai kuollut
ei mikään ole ennallaan
He eivät koskaan tule takaisin
14.08.2010
Sokeudessaan mieletönSokeudessaan mieletön
Katkeruuden kasvoillasi
sen roihun mukanasi
kerran kotiisi kannoit
Ja nimeen koston
sä tekoon sokeaan
niin pyhästi vannoit
Kuu loiston valon kantaa
Kerran kera säihkyin luotsaan
luokses tähtisumuun
kohti taivaanrantaa
28.12.2009
VapausVapaus
Sateen hiljaisen
äänet mieleeni kertovat
en ole yksin
Luonto
kertoja suruinen
Tarinaa kuuntelen
Mietteisiin syviin vaivun
Taivas
yössä niin kaunis
Kyyneleet omani peittää
Salaa hymyilen
20.03.2010
Kun olen poissaKun olen poissa
Vaan tunsitko tuulen
sen henkäyksen hennon
luoksesi etäältä
lämmön tuoneen
Lempeän katseen
kaipauksen suuren
Korvassa kuiskauksen
hiljaisen tyynen
Älä unohda
Älä unohda minua
30.07.2010
Olen valmisOlen valmis
Pinnan tyynen särkyvän
Rajat veteen piirtyneet
Silmässä myrskyn
kun itsekkyys
liian sydämensä täytti
Itseni tunsin
Niin luulin
Mutta kauan sitten
kohtalo elämääni
sen lautturi
suunnan uuden näytti
Piirteet vieraan
kuin heijastus tulevan
reunalta takaisin
silmiini katsoi
Kuin välähdys
sen kaiken ymmärsin
Merkityksen
vastoinkäymisten
Tekojeni tarkoituksen
Kun aika muutoksen
oveemme kolkuttaa
kutsua vieraan tämän
peruuttaa emme voi
Rajalla tulevan
vain rohkeimmat
sen lohdun takaisin tuoda voi
Hetkeni tunsin tulleen
03.08.2010
Sivuilta löytyy myös osaan kirjani runoista perustuva laulumuotoon sanoitettu teos. Vain sävellys ja sovitus puuttuu.
Matkani on vasta alussaMatkani on vasta alussa
Katso minua
huomaatko sen
Näetkö silmissäni palon
saman mitä sisälläni tunnen
En ole kuin muut
Älä sano minulle etten pysty
Et kykene ymmärtämään
Et tunne luontoani
Et voimaa
mitä mukanani kannan
Hyväksyin sen jo kauan sitten
Tulen olemaan jotain
Suurta ja parempaa
Tulen tekemään asioita
mitä muut pelkäävät
En tahdo pahaa
mutta älä asetu tielleni
sillä minä tulen läpi
Ja murskattujen sydänten raunioilla
keskeltä sirpaleiden
nostan käteni kohti korkeuksia
Huutaen pois tuskaani
katseeni kohotan
Rinnaltani pyyhin
rippeet viimeiset
Pyhästi vannoen
ei koskaan enää
Nousen
matkaani jatkan
tiellä
jonka itse rakensin
Kuule minua
joko ymmärrät sen
Liian kauan olen myöntynyt
silmiisi sokeisiin tyytynyt
Hetkeni on tullut
Vihdoin olen tarpeeksi vahva
Et pidättele minua
Et estä kohtaloani
Et tahtoa
mikä ohjaa minua
Matkani on vasta alussa
Vapautan sydämeni
Kahleeni katkaisen
Otan itselleni sen
mikä minulle kuuluu
En halua satuttaa
mutta älä tule eteeni
sillä enää minä en väistä
Ja murskattujen sydänten raunioilla
keskeltä sirpaleiden
nostan käteni kohti korkeuksia
Huutaen pois tuskaani
katseeni kohotan
Rinnaltani pyyhin
rippeet viimeiset
Pyhästi vannoen
ei koskaan enää
Nousen
matkaani jatkan
tiellä
jonka itse rakensin
Ja keskellä sirpaleiden
taas huudan pois tuskaani
Katseeni kohotan
Nousen
matkaani jatkan
tiellä
jonka itse rakennan
Ja kun kaikki on sanottu
jää jälkeeni vain hiljaisuus