Sims keskustelu

[Nefertiti]

Eli tässä ketjussa sopii jutella simeistä, kysellä pelistä tai laittaa linkkiä omiin simstarinoihinsa.

Miepä linkitän pari mun tarinaa tänne.

Petos

Kauhujen saari

[Nuubialainen Prinsessa]

Kävin katsastamassa tuon kotisivusi. Jänniä juttuja, mutta en tainnut oikein ymmärtää ideaa. Mikä tuon simsin idea on? Tiedän, että kyselen tosi tyhmiä, mutta olis kiva ymmärtää millainen systeemi tuossa oikein on..

[Nefertiti]

Kävin katsastamassa tuon kotisivusi. Jänniä juttuja, mutta en tainnut oikein ymmärtää ideaa. Mikä tuon simsin idea on? Tiedän, että kyselen tosi tyhmiä, mutta olis kiva ymmärtää millainen systeemi tuossa oikein on..

Siis Sims 2 pelin ideako?
No siis siinä voi luoda joko yhden simin tai kokonaisen perheen ja sitten asettaa ne jollekin tontille, jossa on jo talo tai sitten rakentaa itse niille mieleisensä talon, jossa sitten voi säätää simien kanssa miten lystää.
Mutta kaikkein parhaiten simsiä voisi kuvata jos sanoisi sitä virtuaaliseksi nukkekodiksi, mutta hieman realistisempi kuin nukkekoti. Mutta viralliselta nimitykseltään se on elämäsimulaattori, eli sä pystyt tavallaan leikkimään jumalaa ja pistämään simit(luomasi hahmot) tekemään melkein kaiken mitä käsket(etekin jos niillä ei ole vapaa tahto käytössä), jopa kuolemaan. Eli jos jokun simin naama ei miellytä, niin silloin sille voi käydä ikäviä "onnettomuuksia", kuten hukkuminen uima-altaaseen(kröhöm, mihis ne tikkaat unohtui, mitäs tuo nyt sillai menee uimaan keskeneräiseen uima-altaaseen) , tai nälkäkuolema(ups mitenkäs mä nyt unohdikin ostaa sille sen jääkaapin. *silmäpyörii hymiö* virn). :D
Suosittelen ostamaan aluksi ostamaan peruspelin the Sims 2:sen, jossa voit tavallaan tutustua kaikkiin ominaisuuksiin, joita tulee muiden lisä-osien mukana lisää. jos nyt sitten jäisit siihen koukkuun, niin suosittelen ostamaan yöelämää, yliopiston, kauppa auki, lemmikit ja vuoden ajat lisärit, kamasetitkin ovat käteviä, joskaan ei niin hyviä kuin lisärit.
Nyt on tulossa uusi Matkalla lisäri (Bon voyage), jonka ajattelin hankkia, samoin kuin juhlakamasetin.

Varoitus peli koukuttaa.
Nimimerkki jo koukussa. :D 

Jos nyt päättkin hommata pelin ja kun tulet kokeneemmaksi sen kanssa, niin sitten voit kokeilla vaikka noita haasteita tai luoda ihan omaa tarinaa, katsos kun simissä on hyvä puoli, että siinä voi lavastaa eri tilantaita, tosin joidenkin kanssa tarvitsee hackeja tai muuta pientä, joita voi esim. Mod the Simsistä ladata.
Voit käydä vaikkapa Simpsakoissa kurkkimassa, et mitä me simin pelaajat höpistään ja sieltä löydät lisää vinkkejä ja linkkejä joista on pelatessa hyötyä.
Simsin miinuspuoli on se et se vie himputisti tilaa ja vaatii koneelta paljon toimiakseen.

[Nuubialainen Prinsessa]

hmm..kuulostaa tosi kivalta peliltä, mikäs sen kivempaa kuin keksiä tarinoita, joiden henkilöhahmoille voi luoda oikeat kasvot jne. Pääsee luovuus valloilleen ja kukapas ei haluaisi joskus leikkiä hieman jumalaa..hih

Ikävä kyllä ei ole nyt varaa investoida mihinkään ylimääräiseen, mutta ehkä sitten kun saa joskus töitä. Täytyy tutkia noita muiden luomia simshahmoja näin aluksi sitten kun jää aikaa. Koneessa varmaan riittäisi teho ja muistiakin on, mutta näytönohjain saattaisi kyllä temppuilla normaalia enemmän, kun on muutenkin sen kanssa ollu ongelmia. Senhän näkee sit, jos hommaa sen pelin.

hmm..noh, ehkä jäänkin koukkuun, jos joskus jää sitä rahaa muuhunkin kun elämiseen.

[~Alya~]

Itselläni on myös Sims2 peli.. Se vain on PS2 versiona.. Ihan mukava myös pleikalla pelatessa..

[Nefertiti]

Ohops, tämä olikin päässyt pahasti pölyttymään. Mutta mutta, nyt sen kyllä upitan tämä topsun, samalla kun tungen tänne minitarinan, joka perustuu yhteen minun ja Nuubialaisen yhdessä kirjoittamaan jatkotarinaan.

Unohdettu kaupunki
Viimeinen luku
Onnellinen loppu sittenkin



Oli kevät ja puissa hennonvihreitä pieniä silmuja. Susanne paiski töitä entiseen tahtiin ja suunnitteli sinä päivänäkin jäävänsä vielä illalla viimeistelemään tutkimuksiaan.
Hän istui yksin huoneessaan ja naputteli koneellaan joitakin tekstejään puhtaaksi, kun ovelta kuului koputus.
"Sisään, se on auki." Susanne sanoi hajamielisenä ja jatkoi naputteluaan, nostamatta edes katsetta ovelle.



Ovi aukesi ja joku astui sisälle, kuului kopsahdus, kun kävelykeppi osui lattiaan. Äänen kuultuaan Susanne rypisi kulmiaan ja nosti katseensa koneestaan ovelle. Samassa hänen silmänsä revähtivät auki ja hitaasti hän nousi seisomaan, eikä ollut uskoa silmiään.



Hän ei saanut sanaakaan sanottua ja piti rystyset valkoisina kiinni työpöytänsä reunasta ja sitten maailma alkoi kieppua hänen silmissään ja hän lysähti lattialle.
Mies asetti kävelykeppinsä nojaamaan pöytää vasten ja meni Susanne luo katsomaan, miten tämä voi.
Hetken hän odotti, kunnes tämä aukaisi silmänsä ja auttoi hänet sitten pystyyn lattialta



"Arthur." Susanne henkäisi onnellisempana pitkiin aikoihin ja hänen huulensa sulivat hymyyn.
"Anna anteeksi, olisin ilmoittanut tulostani, jos olisi tiennyt, että järkytyt noin." Robinson sanoi anteeksipyytävään sävyyn. "Halusin yllättää sinut." Hän lisäsi.
"Sen sinä kyllä teit." Susanne sanoi ja kastoi edelleen Robinsonia, kuin ei olisi vieläkään uskonut, että tämä oli siinä. "On ihana nähdä sinut taas, ja pystyt taas kävelemään." Hän lisäsi silmät säteillen.
"Minusta on ihana nähdä sinut." Robinson sanoi ääni aavistuksen värähtäen.
"Kaipasin sinua niin." Susanne sanoi ja kietoi kätensä tämän ympärille.
"Niin minäkin sinua." Robinson vastasi ja vastasi halaukseen.



Vaikka Susanne aivan kiinni Robinsonissa, oli hänen yhä vaikea uskoa, että tämä oli siinä, lämpimänä, turvallisena ja mikä tärkeintä, elossa.
Kun hän vihdoin tajusi, että tämä oli siinä, ihan lähellä, kyyneleet alkoivat hiljalleen valua pitkin poskia.




Robinson otti Susannea taas kevyesti leuasta kiinni, veti tämän lähemmäksi itseään, kunnes heidän huulensa kohtasivat toisensa ja hetken ajaksi koko muu maailma katosi heidän ympäriltään.




"Kuule, jos mentäisiin illalliselle." Hän ehdotti, kun he viimeinkin erkanivat toisistaan.
"Illallinen kuulostaa hyvältä." Susanne sanoi ja tallensi sen, mitä oli tekemässä ja sammutti koneen. "Mutta seikkailut eivät enää houkuta." Hän sanoi, kun he astuivat ulos hänen työhuoneensa ovesta.
"Eikö edes pieni seikkailu?" Robinson kysyi ilkikurisesti ja kaivoi samalla jotakin taskustaan.
"Ei edes pieni..." Susanne aloitti ja jäi ääneti tuijottamaan pientä rasiaa, joka lepäsi Robinsonin kämmenellä. "Minulleko? Mitä siinä on?" Susanne kysyi hämmentyneenä.
"Avaa se niin näet." Robinson sanoi hymyillen arvoituksellisesti.
Susanne otti rasian ja avasi sen. Sisällä nökötti yksinkertainen kaunis sormus. Hän hymyili, otti sormuksen ja sujautti sen vasemman käden nimettömään.
"Tällainen seikkailu kyllä sopii minulle." Susanne sanoi ja hymyili. Hän kääntyi suutelemaan Robinsonia, joka hieman yllättyi ja oli kaatua moisesta huomionosoituksesta.  



"Illallisen jälkeen voisimme seikkailla minun luokseni." Susanne lisäsi irrottautuessaan Robinsonista ja katsoi tätä paljon puhuvalla katseella.

Saa kommentoida ihan vapaasti. :)

[Nuubialainen Prinsessa]

Mielenkiintoiset simit loit tarinan hahmoille :)
Kävin lukemassa tuon Rosewoodin tarinan, jonka linkitit ihan uteliaisuuksissani..on ollut mielikuvitusta tarinaa väsätessä..piti lukea ihan loppuun saakka..millaisen jatkon tarina mahtaakaan saada?

[Nefertiti]

Njoo, joskus sitä mielikuvitusta on liikaakin ja oikeesti pienekin patkän tekemiseen menee simien kanssa monta tuntia. Ne kun tahtoo tehdä kaikkea muuta paitsi sitä mitä mä haluan niiden tekevän. Jos mä haluan ne vaikka istumaan, ni eikös toinen ole menossa jääkaapille tai alkaa tekee jotin muuta typerää.
No mut kuitenkin simeily on kivaa ja on kiva lavastaa tarinoihin sopivia kohtauksia.
Juu ja olen suunnitellut Rosewoodeillekin lisää dramatiikkaa, mutta se sitten kun taas saan inspiraation pelaamiseen. :)
Ai niin, kiitti kommenteista.

[Nuubialainen Prinsessa]

Siun kannattas harkita sitä elokuva alaa ihan tosissaan :)

[Nefertiti]

Yö oli pimeimmillään, kun kuningatar Beatrice tunsi synnytyksensä alkaneen. Hän lepäsi vuoteellaan, seuranaan vain uskottu palvelijattarensa Rosita.
Kaikilta muilta paitsi Rositalta kuningatar oli raskautensa salannut, sillä pelkäsi että menettäisi tämänkin lapsen.
Hänen ensimmäinen synnytyksensä meni kesken ja toisen jälkeen lapsi löytyi aamulla kuolleena kehdostaan.
Tämän kolmannen hän halusi pelastaa, sillä arveli häijyn neuvonantajan olevan kaiken tämän takana. Hän ei itsekään tiennyt miksi niin ajatteli, mutta ehkä kyse oli vain herkästä vaistosta, joka oli huomannut jonkin olevan pielessä.

Tällä kertaa hän oli päättänyt näyttää tuolle lurjukselle, ettei tämä voisi voittaa ja ehkäpä tulisi aika, jolloin tuo viheliäinen lurjus saisi rangaistuksen häijyistä teoistaan.



Rosita oli koko ajan kuningattaren apuna ja tuntien kuluttua pieni poikalapsi lepäsi hyvin väsyneen kuningattaren käsivarsilla.
Hän tahtoi pidellä ainokaista lastaan vielä tovin, ennen kuin antaisi sen Rositan hoiviin.
Viimein kuningatar ojensi pienokaisen Rositalle, joka pesi ja kapaloi tämän.
"Pidä hyvä huoli Thomasista, vie hänet paikkaan, josta Kaarle ei häntä löydä." Kuningatar sanoi voipuneella ja osin murheellisella äänellä.
"Sen lupaan teidän armonne." Rosita sanoi ja sipaisi punaisen hiuskiehkuran otsaltaan.
"Kiitos Rosita." Kuningatar sanoi hiljaa ja jatkoi. "Mene nyt, ennen kuin kukaan ehtii huomata sinun lähtöäsi."
"Minä menen, teidän armonne." Rosita sanoi ja veti viitan hartioilleen ja nosti kapaloidun pienokaisen käsivarsilleen.

Rosita lähti ja kuningatar jäi vuoteelleen lepäämään. Kyynel toisensa jälkeen vieri hänen poskelleen, vaikka tiesikin että hänen poikansa elämä ja tulevaisuus oli nyt turvattu.

Samaan aikaan Rosita kiirehti pitkin käytäviä ja pujahti pienestä ovesta pihalle, jossa hänen miehensä odotti kärryineen.


Hän asteli nopeasti kärryille, nousi kyytiin ja he saattoivat lähteä matkaan. Kuului hiljaista kolinaa kun kärryn pyörät osuivat kivetykseen, mutta siitäkin huolimatta he suuntasivat ulos portista ja kohti turvapaikkaa.
He matkustivat koko lopun yötä, seuraavan päivän ja yön kunnes aamun sarastaessa saapuivat pienelle ränsistyneelle linnakkeelle.
Siellä he kiiruhtivat sisälle ja Rosita vei kallisarvoisen käärön linnakkeen emännän hoiviin



Kuningattaren suunnitelma oli onnistunut ja lapsonen oli nyt toistaiseksi turvassa Kaarlelta.

No niin tässä taas tämmöinen rävellys, joka itseasiassa on alkusanat Karhuun ja Enkeliin.
Toivottavasti tämä herättää uusia ideoita kirjoittamiseen. :D

Tää voi vaikuttaa vähän huonolta, mutta olen vähän väsyksissä, joten hoksottimet eivät pelaa täysillä ja jokunen kämmi voi päästä livahtamaan tekstiin ja kuviin.
Osa taas on muutenkin vaikea lavastaa, kun sims on kuitenkin vain peli ja silläkin on rajansa.

[Nuubialainen Prinsessa]

Täytyykin sitten viikonloppuna katsastella tarkemmin noita kuvia, jos vaikka saisin inspiraation :)
Viimeviikonloppuna ajatukset olivat täysin uudessa tarinassani, miun päässä alkoi elää uusi rakkaustarina, eikä se suostu sieltä poistumaan ennenkuin saan sen paperille..

Tiedätkö sen tunteen kun jokin on pahasti kesken ja se vaivaa niin kauan kunnes sen saa tehtyä..kävelin viikonloppuna yöllä ja kirjoitin välillä koneella ja välillä kynällä paperiin..ja aina kun tuli jumi kohta, tuli sellainen levoton olo..pitäisi saada tehtyä kirja valmiiksi ja heti..
Nytkin vähän polttelee, mutta en voi..pitää lähteä nukkumaan kun on aamulla aikainen nousu töihin:(

Katson mitä tapahtuu viikonloppuna karhulle ja enkelille kun istahdan koneen ääreen..otan nuo siun ahertamat hienot simit eteeni ja annan sormien liikkua :)

Hauskaa yön jatkoa sinulle..ja jatka ihmeessä tarinoita jos saat mahkuidean..älä turhaan minua odottele..pääsen kyllä mukaan tarinaan kun luen aikaansaannoksiasi:)

[Nefertiti]

Täytyykin sitten viikonloppuna katsastella tarkemmin noita kuvia, jos vaikka saisin inspiraation :)

Sen kun katsot ja mulla on myös simeinä Dimitri perheineen ja Bérock. Täytyy vielä väsätä Estelle, tämän siskot sekä Anna, mutta taidan pitää piene paussin simeilyssä kun viimeksikin kuluin pari päivää simien tekemisessä ja linnan rakennuksessa. Tuo toinen rakennus joka vikassa kuvassa näkyy, ei ole mun käsialaa, vaan ihan ladattu tönö. :)
Kunhan saan nuo loputkin simit oikeille tonteille, niin napsin niistä kuvia ja laitan tänne simi ketjuun kaikkien ihasteltavaksi. Voi olla että mielikuvat tarinoiden hahmoista poikkeaa toisen näkemyksistä. Mutta niin monta kuin on lukijaa, niin on myös näkemyksiäkin.

Viimeviikonloppuna ajatukset olivat täysin uudessa tarinassani, miun päässä alkoi elää uusi rakkaustarina, eikä se suostu sieltä poistumaan ennenkuin saan sen paperille.
Tiedätkö sen tunteen kun jokin on pahasti kesken ja se vaivaa niin kauan kunnes sen saa tehtyä..kävelin viikonloppuna yöllä ja kirjoitin välillä koneella ja välillä kynällä paperiin ja aina kun tuli jumi kohta, tuli sellainen levoton olo. Pitäisi saada tehtyä kirja valmiiksi ja heti.

Oi, tiedän tuon tunteen oikein hyvin, etenkin kun tuo inspiraatio sattuu aina mahdollisimman huonoon aikaan, eli juuri silloin kun pitäisi mennä nukkumaan tai kun pitäis lähteä töihin tai on jo töissä. Joskus tuo on varsin rasittavaa.
Mutta sitten kun tosiaan iskee sarjassamme Todella-Mahtava-Idea, se on saatava paparille ja nopeasti, koska muutoin se unohtuu kokonaan, mutta joskus pyörittelen ja mietin ideaa vähän pidempää, etenkin jos mulla ei juuri sillä hetkellä oo mahdollisuutta saada sitä paperille tai wordiin. Tällöin ideasta saattaa tulla vieläkin parempi tai sitten saattaa myös käydä niin, että kyseessä onkin Todella-Mahtava-Idea-No-Ei-Todellakaan, eli se vaikuttaa alkuunsa tosi hyvältä, mutta kun sitä on hetken pyöritellyt ja miettinyt, niin ei se sitten olekaan niin mahtava kuin aluksi luuli.
Joskus tällasia tulee noiden jatkotarinoiden kanssa, että kirjottaa mielestään hyvän pätkän, mutta sitten jälkeenpäin uudelleen lukemisen jälkeen sitä on ihan pakko vähän parannella tai kirjoittaa joku kohta ihan uusiksi, jos ja kun se omiin silmiin on aiemmin tökkinyt.

Mutta sitten kun on kirjoittanut tosi upean pätkän ja vieläpä onnistuu kerralla, niin se tuntuu niin mahtavalta ja sitten sitä pätkää tulee luettua uudestaan ja uudestaan ja ehkä korjanneeksi muutamia pieniä kirjotusvirheitä ja muita mokia.
Mutta ehkäpä nämä kuuluis enempi tonne kirjoittamisesta ketjuun, joten jos tulee vielä jotakin asiaan liittyen niin höpistään siinä ketjussa sitten jatkossa.
Niin ja muuten toivottavasti tulee ihana rakkaustarina sulta. :)

Muoks, muoks.
Lisään tähän muutaman kuvan tarinassa esiintyvistä simeistä. :)


Kuningas Philippe


Kuningatar Beatrice ja taka-alalla näkyy hänen miehensä, joka näköjään innostui vähän liikaakin lätäköistä.
Niin ja tämän kuvan olen näemmä ottanut hiukka yläviistosta, joten ei siis ihan paras mahdollinen, mutta kyllä tuosta selvän saa.


Beatricen uskottu palvelija Rosita. Joo tuo huppu ja viitta näyttää vähän hölmöltä.


Rositan aviomies Nicholas



Kuningas Philippen häijy ja juonitteleva neuvonataja Kaarle.

[Nefertiti]

No niin tässä on Dimitri perheineen ja pahoittelut tuplapostista.

Tässä on perhe, joka liittyy vahvasti minitarinassa olleen pikku Thomasin myöhempiin elämän vaiheisiin.
Kyseessä siis mustalaisruhtinas Dimitrin pieni perhe ja leiri.
Mulla ei siis ole tällä hetkellä hackia joka sallisi enepää kuin kahdeksan simiä tontille, joten en myöskään ole muita leiriläisiä ole kuvannut, vain tämän mielestäni ihanasti onnistuneen perheen.


Heimonsa kiistaton johtaja, Dimitri.


Hänen rakas vaimonsa Nadja.


Lapsikatraan vanhin ja tuleva perijä Rainer.


Lapsikatraan toiseksi vanhin, Tobias.


Lapsikatraan toisiksi nuorin neitonen Tanya.


Viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä nuori suloinen Sonya.


Dimitriä vähän lisää.


Hieman uutta kuvakulmaa Dimitristä, leirinuotiolla.


Rainer keskutelemassa äitinsä kanssa.


Vielä yksi leirinuotio kuvat ja pahoittelut kuvaan unohtuneesta ruudukosta

[Mina]

Njoo, joskus sitä mielikuvitusta on liikaakin ja oikeesti pienekin patkän tekemiseen menee simien kanssa monta tuntia. Ne kun tahtoo tehdä kaikkea muuta paitsi sitä mitä mä haluan niiden tekevän. Jos mä haluan ne vaikka istumaan, ni eikös toinen ole menossa jääkaapille tai alkaa tekee jotin muuta typerää.

Ota niiltä vapaa tahto pois, sitten eivät tee mtn mitä ei määrätä. Havaitsin tämän silloin joskus SIMiä pelatessani suht käteväksi kun niitä koittaa saada rakastumaan tms. Tosin tuli aina valituksia että kämppä oli liian iso, opettelisivat kävelemään mokomat laiskat sontiaiset. Ja sitten jos on pienempi kämppä niin kaikki kamat ei mahdu. Nykyään en enää pelaakaan, meni mun mielestä vähän yli kun lisäosia tunki joka tuutista, varmaan tuon kakkosen lataan netistä sitten kun saan uuden koneen ostettua ja sen ulkoisen kovon :D Tosin nykyisenkin koneen pitäisi pyörittää kyllä tuota Sims 2 mutta kuitenkin.. Eipä ole kovotilaa enää

[Nefertiti]

Njoo, joskus sitä mielikuvitusta on liikaakin ja oikeesti pienekin patkän tekemiseen menee simien kanssa monta tuntia. Ne kun tahtoo tehdä kaikkea muuta paitsi sitä mitä mä haluan niiden tekevän. Jos mä haluan ne vaikka istumaan, ni eikös toinen ole menossa jääkaapille tai alkaa tekee jotain muuta typerää.

Ota niiltä vapaa tahto pois, sitten eivät tee mtn mitä ei määrätä. Havaitsin tämän silloin joskus SIMiä pelatessani suht käteväksi kun niitä koittaa saada rakastumaan tms.

Mä nyt satun tykkäämään siitä, että niillä on vapaatahto päällä ja jos mä laitan sen pois, niin siinä voi sit käydä niin että kun on laittanut simin tekemään jotain niin sitten unohdan sen siihen ja palkit menee ja en mäkään nyt ihan joka välissä halua maxmotivesia räpytellä, menee muuten jännitys pelistä. Siks toisekseen tykkään että mun simeilläni on persoona, vaikka ne onkin joskus niin raivostuttavan urpoja, jos tahdon leikkiä nukeilla, niin mulla on kyllä siihen sopiva barbie kokoelma.


Tuosta lataamisesta, se on laitonta ja suosittelen mieluummin ostamaan peruspelin, kun tuolla on nyt kivoja settejä, missä on peruspelin lisäksi mukana joku lisäosa tai kamasetti.
Toiseksi lataaminen on siitäkin epävarmaa, että aina on suuri riski saada viruksia ja/tai haitta ja vakoiluohjelmia koneelle. Ei ne pelien hinnat huvikseen niin kalliit ole, vaan se hinta muodostuu merkin ja pelin itsensä lisäksi siitä ajasta, mitä sen tekemiseen on käytetty, sekä kaikista mahdollisista turvajutuista, joita siihen lätykkään on laitettu. Mitä enemmän turvajuttuja(joista osa on suorastaan raivostuttavia), sitä enemmän hintaa.

Kaikkia lisäosia ja kamasettejä ei ole pakko ostaa, mutta ehdottoman hyviksi olen havainnut yöelämän, vuoden ajat ja matkalla lisärit, koska niiden mukana tulee eniten toimintoja ja muuta uutta, jotka tavallaan helpottaa pelaamista, (siis heti kun muistaa hakea päivitykset). Sen jälkeen voi miettiä haluaako yliopiston, kauppa aukin tai lemmikit ja nythän on tullut tuo vapaa-aika lisäri, jossa myös tulee uusia kiintoisia toimintoja, joilla saa uutta väriä peleihinsä.
Uusi lisäosakin on tulossa, nimittäin The Sims 2 Apartments, jossa simit voivat asustaa kerrostalossa.
Tiedä sitten tuleeko paljon muutakin, ennen kuin The Sims 3 tulee, sillä siitäkin on jo kuvia ihan virallisilla sivuilla.

Lisäksi sims 2 peliin voi ladata kaikkea mukavaa mm. mod the simsistä, mutta paljon kivaa voi jäädä latamatta, jos ei ole kaikkia lisäosia.
Tosin oman koneeni kovot alkaa hiljalleen täyttyä ja downloads kansio on jo niin täynnä, että posahtaa vielä joskus. Hyvä kun kone jaksaa pyörittää peliä, kun ladattuja kamoja sun muuta kivaa sälää on tullu haettua.
Kun puhun ladatuista tarkoitan siis toisten pelaajien peliin tekemiä ominaisuuksia, tavaroita, vaatteita simejä jne, en pelejä.