Keskustelu > Yleinen keskustelu

Jyrkkä ei ampuma-aseille

(1/6) > >>

Juplin:
Olen pitkään ihmetellyt Suomen ampuma-aselakia. Miksi ihmeessä siviilihenkilöille annetaan oikeus henkilökohtaiseen ampuma-aseeseen, mitä saa säilyttää muun muassa kotonaan tai mökillä? Miksi ihmeessä tavallisilla kansalaisilla tulisi olla oikeus esineeseen, jonka perimmäinen tarkoitus on toisen elollisen olennon hengen riistäminen?

Siviilihenkilöllä ei mielestäni tulisi olla oikeutta hankkia omia ampuma-aseita, joiden olinpaikkaa tai säilytystapoja ei ole tarkkaan valvottu.

Ampuma-aseen saa itselleen hankittua lähes kuka tahansa, vaikka ei edes kuuluisi mihinkään metsästys - tai ampuma-ase seuraan. Luvan hakijan mielenterveyden tulkitseminen on myös turhan sinisilmäistä.

Laillisia ampuma-aseita ei tulisi olla muuta kuin sellaisilla henkilöillä joille ne viran puolesta kuuluvat, kuten esimerkiksi poliisi, rajavartiolaitos, puolustusvoimat yms. Tällöinkin virka-ajan ulkopuolella aseet tulisi säilyttää niille tarkoitetuissa lukollisissa ja valvotuissa paikoissa.

Lisäksi metsästäjien, ampuma-aseseurojen, kilpa-ampujien ja muiden ampuma-aseharrastajien oikeuksia aseiden säilyttämiseen liittyen tulisi rajoittaa.

Kaikki ampuma-aseet mitä säilytetään kotioloissa, mökeillä tms., tulisi kriminalisoida. Ne pitäisi viranomaisten toimesta havaittaessa takavarikoida, ja sellaisen säilyttäjä tulisi tuomita. Se, mikä rangaistus tällaisessa tilanteessa tulisi kyseeseen, olisi lainsäätäjien käsissä.

Mikä sitten käsitetään ampuma-aseeksi, se on jo oma lukunsa sinänsä, ja vaatii ihan oman pohdiskelunsa. Onko ilmapistooli tai –kivääri ampuma-ase, entä rakennusmiesten naulapyssy tai vaikka vartijan sekä järjestyksenvalvojan työhön kuuluva kaasusumutin? Kaikilla näillä voidaan tehdä korvaamatonta vahinkoa, mutta jos ihan maalaisjärjellä asiaa käsitellään, jokainen varmasti ymmärtää mitä tässä yritän ajaa takaa.

Suomessa metsästyskaudet on jaettu vuodenajan mukaisiin aikajaksoihin ja tiettyjä eläimiä saa kaataa vain tietyn määrän vuodessa. Miksi siis metsästäjilläkään olisi tarvetta säilyttää muina aikoina ampuma-aseitaan kotioloissa joutilaina?

Metsästäjillä tulisi olla lukitut ja valvotut tilansa, missä jokaisen henkilökohtaisia ampuma-aseita säilytettäisiin niille merkityissä paikoissa metsästyskauden ulkopuolella. Valvojaksi pitäisi valita luottamushenkilö, jolla ainoastaan olisi oikeus luovuttaa ampuma-aseita metsästyskauden puitteissa, tai viranomaisten määräämissä tilanteissa niitä tarvitseville metsästäjille. Aina kun ampuma-ase ei olisi sille määritellyssä luvallisessa käytössä, sen tulisi olla kyseisessä paikassa säilössä.

Sama systeemi tulisi olla käytössä muillakin ampuma-aseharrastajilla. Ammunnan päättymisen jälkeen aseet lukittaisiin samalla tavalla niille määrättyihin lukollisiin tiloihin, mihin pääsisivät käsiksi vain valvontaan valitut luottamushenkilöt.

Kaikki ampuma-aseiden huoltoon liittyvät asiat hoidettaisiin myös niille erikseen määrätyissä paikoissa.

Emme me armeijassakaan metsäleirejä lukuun ottamatta saaneet säilyttää ampuma-aseita harjoitusten jälkeen omissa sosiaalitiloissa. Aseet tarkastettiin yksitellen, ja erittäin pikkutarkasti, ettei niihin ollut vahingossakaan jäänyt panoksia. Tämän jälkeen aseet huollettiin ja ne lukittiin niille tarkoitettuihin tiloihin. Tiloihin eivät päässeet käsiksi muuta kuin sellaiset henkilöt, joille se oikeus oli suotu. Metsäleireilläkään meillä harvemmin oli panoksia aseissa harjoitusten päätyttyä.

Tämä kaikki toimi oikein hyvin armeijassa, miksi ei siis siviilimaailmassakin?

Kaikella tällä olisi myös se hyöty, että viranomaisten taholta olisi huomattavasti helpompaa valvoa ampuma-aseiden käyttöä ja säilytystä. Laittomia aseita se tuskin koskaan karsisi kokonaan, mutta tässä tapauksessa se ainakin helpottaisi tulkintaa siitä, mikä ampuma-ase on laiton ja mikä ei.

Mitenkäs sitten niin sanotut museoaseet tai muut harrastelijoiden omistamat ampuma-aseet, joita käytetään kerran tai pari vuodessa?

Valtion taholta pitäisi joko lunastaa tällaiset aseet pois käytöstä korvausta vastaan, tai niistä täytyisi tehdä ampumakelvottomia koristeita, tai tällaisten henkilöiden tulisi liittyä sellaisiin seuroihin missä ampuma-aseiden käyttö olisi sallittua, ja luovuttaa ampuma-aseensa näiden seurojen säilytyksen sekä valvonnan alaiseksi.

Aihe on hankala, eikä tällainen spekulaatio varmastikaan kaikkia ongelmia ratkaisisi. Laittomia aseita tuskin saataisiin karsittua kokonaan pois, ja tuskin ampuma-aseiden kriminalisointi myöskään poistaisi henkirikoksia maastamme. Voihan ihmisen surmata vaikka lyijykynällä.

Uusiakin ongelmia lain tulkinnan ja toteutuksen puitteissa mahdollisesti tapahtuisi. Ampumaseurojen rakennusten fyysinen koko voisi tulla ongelmaksi aseille tarvittavien säilytystilojen kannalta. Niillä ei välttämättä olisi mahdollisuutta tarjota kaikille jäsenilleen ampuma-aseiden vaatimia säilytystiloja. Tässä kohtaa voisi tulla kysymykseen valtion rahoittamat juuri tähän tarkoitukseen rakennetut tilat eri paikkakunnille. Tämä taas vastaavasti lisäisi työpaikkoja maassamme.

Mikään ongelma ei yleensä korjaannu ilman mutkia matkan varrella. Asioiden muuttaminen ja parantaminen tulee aina joka tapauksessa aloittaa jostain, usein pienistä ja merkityksettömiltä tuntuvista asioista.

Mina:
Samaa mieltä Jupen kanssa.. Tosin pieniä puutteita havaitsin. Eli jos ase (ampumaseuran jäsenen) on jossain lukollisessa kaapissa ja esim. vartijalla tms. on lupa se antaa harjoituskäyttöön, niin jos tällä ampumaan tulleella on aseelle jokin muu tarkoitus, eli esim. vaikka haluaa tehdä tuollaisen koulumurhan, niin päässä on jo sen verran vikaa että ei sen vartijan ampuminen kauhean paha asia ole. En tietenkään toivo mtn sellaista, tulipahan vain mieleen.. Kannatan kyllä Jupen ehdotusta, ei niitä aseita mihinkään paitsi Jupen jo mainitsemiin asioihin tarvitse

Juplin:
Totta puhut. Onhan tämänkin tyylisestä tapauksesta Suomen rikoshistoriassa merkintänsä. Tapaus Sanna Sillanpää.

Ehdotuksessani on varmasti paljon paranneltavaa ja eri yksityiskohtien tarkkaa miettimistä.

Ongelmia varmasti ilmenee, niistä tuskin koskaan päästään eroon, mutta kuten mainitsin, asioiden muuttaminen on aina aloitettava jostain.

Nefertiti:
Olen melkolailla samaa mieltä kanssasi, mutta huomauttaisin, että meillä täällä suomessa on kuitenkin verrattain tiukat aselait, verrattuna jenkkilän meininkiin. Siellä kun tuntuu saavan aseen suunnilleen mistä vain.

Toisaalta olisi toki hyvä, jos omassa asunnossa ei saisi niitä aseita säilyttää, kun ei sitä koskaan tiedä, milloin päässä naksahtaa ja sitten listii koko perheensä ja itsensä tai lähtee samantapaiselle missionille, kuin tuo kouluammuskelija.

theevilone:

--- Lainaus käyttäjältä: Juplin - 08.11.07 - klo:13:13 ---Olen pitkään ihmetellyt Suomen ampuma-aselakia. Miksi ihmeessä siviilihenkilöille annetaan oikeus henkilökohtaiseen ampuma-aseeseen, mitä saa säilyttää muun muassa kotonaan tai mökillä? Miksi ihmeessä tavallisilla kansalaisilla tulisi olla oikeus esineeseen, jonka perimmäinen tarkoitus on toisen elollisen olennon hengen riistäminen?
...
Aihe on hankala, ja vaikka se käyttöön joskus otettaisiinkin, ei se varmastikaan kaikkia ongelmia ratkaisisi. Tuskin ampuma-aseiden kriminalisointi myöskään poistaisi kaikkia henkirikoksia maastamme, voihan ihmisen surmata vaikka lyijykynällä.

--- Lainaus päättyy ---
Tietysti ase on sitten helppo ottaa mukaan kotoa käsin eikä lähteä säilytyspaikalle, jota sieltä ei sitten edes välttämättä saisi. Itse pidän radalla käymisestä ja taulujen ampumisesta (metsällä en varmaan raaskisi ampua eläimiä) ja monesti kotikunnalla tulee impparilla ammuttua "vanhaa ladon ovea vasten".

Se, mitä kaikkea ampuma-aseeksi sitten pitäisi luokitella... Kyllähän kaikilla voi tappaa, kuten myös erilaisia teräaseilla ja muilla, kynäkin oli oiva esimerkki. Tällaisen miettiminen jo itsessään luo ristiriitaisia tunteita, itse en haluaisi omaa ilmakivääriäni antaa muualle säilöön kuin kotini. Myös metsästysaseet voisi olla kotona. Kyllähän ne nytkin pitää olla lukkojen takana. Säilössä pitäminen kyllä estäisi ampumasta humalassa jne. (En siis itse ammu humalassa, en edes ole humalassa, mutta näin yleisimmin jos ajatellaan.) Kuitenkin olen sitä mieltä, että kyllä "sekopäät" tapansa löytää jos haluavat ihmisiä tappaa.

Noh, joka tapauksessa aseet, varsinkin pienet käsiaseet ja luvat voitaisi rajata hyvinkin tarkasti, eikä annella lupia kelle tahansa. Metsästysaseet vaativatkin luvan lisäksi metsästyskortin. Seuraan liittyminen olisi hankala pakollisena koska jokainen metsästäjä ei välttämättä halua olla seurassa. Voisiko myös harraste/kilpakäyttöä varten annettavia lupia seurata jotenkin? Esim. jos osallistuu kilpailuihin, tai voisiko se olla pakollista tietyn ajan välein tai tietyn ajan kuluessa? Ehkä menisi liian hankalaksi... Jospa sitä jotain kuitenkin alettaisi tekemään sille, ettei ihminen voi kanniskella asetta huomaamatta ihan nuin vain joka paikassa.(Suomiminijenkkilä.)


--- Lainaus käyttäjältä: Juplin - 08.11.07 - klo:13:13 ---Asioiden muuttaminen ja parantaminen tulee joka tapauksessa aina aloittaa jostain, usein pienistä ja merkityksettömiltä tuntuvista asioista.

--- Lainaus päättyy ---
Totta, kun niitä vain jaksettaisiin sitten alkaa. Step by step.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

Siirry pois tekstitilasta