On tämäkin elämää... Aika pitkä työputki takana, noin kolmeen viikkoon en ole juuri muualla käynyt kuin töissä, yksityis- ja seuraelämästä ei tietoakaan. No nyt sitten olisi lauantai-ilta vapaa, eikä töihin tarvitsisi seuraavan kerran mennä kuin vasta maanantai-aamuna. Päätän että nyt minä lähden viihteelle.
Käväisen siinä sitten suihkussa, pesen hampaat, käyn jopa läpi hammasvälit langalla, kurlaan suun, ajan parran huolellisesti, puen puhtaat vaatteet päälle ja huolittelen hiukset kuntoon geelillä. Sitten sovittelen minkä takin laittaisin päälle... No eihän niitä vaihtoehtoja ole kuin kolme, mutta kuitenkin. Päätän vetäistä kotosalla pienet pohjat ennen kylille lähtöä, avaan telkkarin, avaan siideri-tölkin ja rentoudun. Huoh... väsymys puskee päälle. Mieli halajaisi viihteelle, mutta järki sanoo, että ei se ole sen vaivan arvoista, huomenna kuitenkin vain harmittaisi...
No mitä teen? Juon ensimmäisen ja viimeisen siiderin loppuun, ja päätän että en kyllä perkele vieköön jaksa lähteä yhtään mihinkään. Avaan tietokoneen... kirjoitan tässä tämän viestin... lauantai-ilta... Noh, eipä ole krapulaa huomenna!