Yleistä hölinää

Aloittaja Nefertiti, 14.02.09 - klo:13:02

« edellinen - seuraava »

Nuubialainen Prinsessa


No, nyt on tortut nostettu uunista, valmistortut on onneksi nopeita ja helppoja tehdä.
Ennätin kirjoittaa alkua uuteen jatkikseen, josta mainitsin, mutta väsy iski ja nukuinkin näppiksen vieressä snadeja torkkuja, joten..viimeistely jää toiselle päivälle :)) Lupaan laittaa sen tänne, kunhan olen virkeämpi..

Kauniita unia Neffi :)


Lapsissa asuu rakkaus.

"Suuret ajatukset seuraavat pienien perässä.
Ne uskaltautuvat esiin piiloistaan vain harvoin, ja tarvitsevat tuekseen suuren joukon pieniä ystäviään."

"Itselleen nauraminen on terapeauttista"

Nefertiti

Ai säkin harrastat välillä näytön tuijottelua luomien läpi. :D Itekin ajoittain harrastan, jos tarpeeksi väsähtänyt satun olemaan. :)
Miepä sitten odottelen, josko vaikka saisit sen inspiraation tai jos mie saisin inspiraation ja saisin aikaiseksi taas kirjoittaa jotakin, johonkin jatkikseen.
Itseasiassa, vois yrittää säätää jotain siihen Jouluaiheiseen jatkikseen, joka jäi varsin jännään kohtaan. Tosin itseltä loppui ajatus juuri siihen, enkä vielä toistaiseksi oo keksinyt et miten jatkaa. Lisäks mietin sitä miksi pariskunta on kidnapattu. Rahan vuoksi, vai jostain ihan muusta syystä. Itse ajattelin alkuun että joku tekijä/taho x haluaa estää tekeillä olevan elokuvan filmausten aloittamisen syystä x ja on päättänyt siksi napata näyttelijän vaimoineen tämän loman aikana ja pitää vankina niin kauan, että leffan teosta luovutaan. Täytyy katsoa, et jos sitä ehkä käyttäis, jollei jotain parempaa nyt tuu mieleen.
Mut niin kauan kuin inspistä ei oo tai en muuten saa mitään aikaiseksi, niin luen aikani kuluksi vaikka noita meidän vanhoja jatkiksia, että jos inspiraatiota sitten vaikka saisikin. :)
Eilisiltana tulit luokseni ja painoit pääsi tyynylleni pääni viereen.
Kuinka viiksesi kutittivatkaan rakas, hupsu kissani.

Minä haluan tietää tarpeeksi, että pystyn valehtelemaan värikkäästi. - Mike Noonan, Kalpea Aavistus SK.

Nemesis

Kyllähän meikäläinenkin käy melko ahkerasti kurkkimassa josko joskus jotain elonmerkkejä pääsisi täällä todistamaan, osallistuminen niiden aiheuttamiseen ei vaan ole yhtä kiitettävää, myönnän. :') Itseäni kun ei valitettavasti nuo kirjoitushommat pahemmin innosta, ja muissa merkeissä täällä melko harvoin mitään tapahtuukaan, niin enpä sitten osaa osallistua täällä useinkaan mihinkään ja siis pysty myötävaikuttamaan tähän eläväisyyteen. Tästä syvimmät anteeksipyyntöni. D:

Itselläni myös muuten tässä taannoin kuoli emolevy, mutta oli onneksi vielä kaikki takuut voimassa niin se onnettomuus hoitui alta pois harvinaisen näppärästi. :) Olin sillon kyllä aikamoisessa paniikissa, kun olen vähän köyhä mitä tulee tälläsiin tekniikan kanssa pärjäämistaitoihin ja -tietoihin, niin ei ollut aavistustakaan mikä oli oikeestaan vialla. Pelkäsin että kaikki tiedostot katoo johonkin toiseen ulottuvuuteen (vieden mukanaan siis kaikki palauttamattomat esseet ym. hommat; olisin mielummin vaikka lopettanut opinnot kesken kuin kirjottanut ne uudestaan... ah tätä ylimaailmallista motivaatiotani!) mutta selvisinpä onneksi pelkällä säikähdyksellä. :D 

Nefertiti

No onneksi tosiaan miehellä on käyttökelpoinen emolevy. Sen piti koota itelleen kone, mutta kun ei olu varaa hommata muita puuttuvia osia ja ei laiskuuttaan saanut aikaiseksi tehdä mitään, niin tuossahan tuo on ollu pölyttymässä. Tosin se sanoi, että saan sen, koska oli sen vika, kun mun emo otti ja levis. Sano, et käytä vaan, vaikka olis pitäny jo aiemmin hoitaa kun yks tuuletin piti kovaa meteliä ja lisäks virtalähde levis ja hajotti sitten niitä kondensaattoreita ja ties mitä muita komponentteja sieltä emolta, niin sitä ei enää oikein korjata. Tai siis olishan meidän kaveri saanut siihen niitä isompia komponentteja vaihdettua, mutta ihan sitten niitä pikkuisia jutskia ei kyllä saa enää millään vaihdettua tai vaatis kyllä sellasia työkaluja joita meillä ja sillä kaverilla ei oo.
Huomenna mies toivon mukaan muistaa ottaa tuon oman torninsa ja vie sen sinne kaverille ja toivottavasti ne mun tiedostot ja muut säilyis.
Käyttis nyt on kumminkin laitettava uusiksi kun eihän se uus emo-tietenkään sitä vanhaa kokoonpanoa tunnista. Ai, joo vois muistuttaa tuota miestä, et ottaa meidän ulkosen kovon mukaan, jonne niitä mun tiedostoja vois väliaikaisesti sijoitella, jos ne vain sieltä sais pelastettua. :)
Mies toivon mukaan haluaa nopeuttaa mun koneen kuntoon saamista, koska muuten se ei pääse tälle omalle koneelleen niin usein kuin haluaa. :D

Mä välillä toivon, että täällä foorumilla olis oma chattibox, nimittäin se vois saada porukkaa vähän aktiivisemmaks. Muutamalla muulla foorumilla taitaa olla ympättynä toi chatbox, mut tähän foorumipohjaan muistaakseni ei saa laitettua. Kysyin sitä nimittäin joskus aikaa sitten, kun ajattelin jo sillon et olis ollu ihan jees juttu tänne.
No täytyy sit vaan höpistä näissä keskusteluissa tai yrittää kehittää jotain uutta ja mielekästä keskustelua, joka sais porukan mukaan juttelemaan, vai onkohan se täälläkin niin, et osa eksyy ja unohtuu facebookiin tai vastaaviin paikkoihin pyörmään tai sit on vain niin monella foorumilla, et tämä unohtuu.
Mulla ei unohdu, ku mulla tää oli jo omalla koneella valmiiks yhdellä välilehdellä, niin kuin muutama muu mun suosikki paikka, jossa on kiva käydä kattelemassa ja lueksimassa. :)

No mut jos tänne jouluksi sais taas elämää. Vois jopa taas yrittää joulukalenterintapaistakin. :)
Eilisiltana tulit luokseni ja painoit pääsi tyynylleni pääni viereen.
Kuinka viiksesi kutittivatkaan rakas, hupsu kissani.

Minä haluan tietää tarpeeksi, että pystyn valehtelemaan värikkäästi. - Mike Noonan, Kalpea Aavistus SK.

Päärynä

Päivää, olen elossa ja toivottavasti vielä huomennakin iltapäivästä, kun köksässä pullia tehdään.

Ketä kiinnostaisi lukea noin 52ooo sanaa pelkkää randomiutta ja romantiikkaa ja ihan ihmeellistä fantasia-angstia?

Nefertiti

Minä, minä. :) Sun kirjotuksias lukee oikein mielellään. :)
Eilisiltana tulit luokseni ja painoit pääsi tyynylleni pääni viereen.
Kuinka viiksesi kutittivatkaan rakas, hupsu kissani.

Minä haluan tietää tarpeeksi, että pystyn valehtelemaan värikkäästi. - Mike Noonan, Kalpea Aavistus SK.

Nefertiti

Täällä on jälleen kerran melkoisen kuollutta.... Mitä sitä keksis, et sais tän paikan hereille?
Eilisiltana tulit luokseni ja painoit pääsi tyynylleni pääni viereen.
Kuinka viiksesi kutittivatkaan rakas, hupsu kissani.

Minä haluan tietää tarpeeksi, että pystyn valehtelemaan värikkäästi. - Mike Noonan, Kalpea Aavistus SK.

Nuubialainen Prinsessa


Pitkästä aikaa olen kirjoittanut tarinaa päivän mittaan..valitettavasti en ole siihen kyllä ihan niin tyytyväinen, mutta pääasia, että olen saanut jotain aikaiseksi :)) Pitänee vielä lueskella sitä läpi, josko huomaisi siinä epäolennaisuuksia yms. Mutta, ehkä jo tänään saisin sen tuonne tarinapuolelle laiteltua..

...niin ja hyvää Itsepäisyyspäivää kaikille Juplinilaisille :)))

Lapsissa asuu rakkaus.

"Suuret ajatukset seuraavat pienien perässä.
Ne uskaltautuvat esiin piiloistaan vain harvoin, ja tarvitsevat tuekseen suuren joukon pieniä ystäviään."

"Itselleen nauraminen on terapeauttista"

Nefertiti

Ihanan pätkän olit kirjoittanut. Mä tykkäsin ja tietyt kohdat olit kirjoittanut niin kauniisti, että niihin eläytyi hienosti mukaan. Täytyy kattoa, et jos ja kun jossain välissä saisin koneeni vain kuntoon, niin voisin kirjoittaa siihen jonkinlaista jatkoa. Pitää vain lukea tuo pätkänen pari kertaa uudelleen jossain välissä.

Ai niin, hyvää itsenäisyyspäivää minunkin puolestani. :)
Eilisiltana tulit luokseni ja painoit pääsi tyynylleni pääni viereen.
Kuinka viiksesi kutittivatkaan rakas, hupsu kissani.

Minä haluan tietää tarpeeksi, että pystyn valehtelemaan värikkäästi. - Mike Noonan, Kalpea Aavistus SK.

Nuubialainen Prinsessa


Kiva, jos pidit :) Tuo on tosiaan ensimmäinen pitempi tarinan pätkä pitkään aikaan ja heti huomasin kauheasti mm. kirjoitusteknisiä virheitä..mut ei kait se niin vaarallista oo :)) Niin ja sitä saa tosiaan jatkaa, jos sattuu tulemaan inspis..

Nyt tää menee hetkeks vielä surffailee ja kuuntelemaan musaa -------------)))



Lapsissa asuu rakkaus.

"Suuret ajatukset seuraavat pienien perässä.
Ne uskaltautuvat esiin piiloistaan vain harvoin, ja tarvitsevat tuekseen suuren joukon pieniä ystäviään."

"Itselleen nauraminen on terapeauttista"

Nefertiti

#700
Lukaisin sen nyt uudelleen ajatuksen kanssa. Piti ihan töllö sulkea, että pystyi rauhassa keskittymään, kun se Linnan juhlahölinä häiritsi aikalailla.
Ja nyt tekis mieli kirjottaa, mut mä tekisin sen mieluusti niin, et mulla olis oma kone. Tosin tuo Matildan rakkaus laulamiseen sai uusia ajatuksia ja lisäks tuli muitakin pieniä ideoita, joita ehkä voisin käyttää. Niin joo ja piti kysyä, että pysytäänkö tässä nyt 1880-1920-luvuissa vai olitko ajatellut siirtymistä ajassa vielä edemmäs 2011-lukuun?
Anteeksi, että kyselen, mutta kun tuli vähän ideaa nykyaikaan sijoittuen. :)
Ai niin ja vielä viimehetken lisäys, nimittäin ajattelin kysyä, että haittaako jos jossain kohdassa vaihdan minämuotoon? Siis niin kuin kirjoittaisin Madiltan näkökulmasta ja jossain välissä ehkä tämän mister kiehtovan näkökulmasta, riippuen siitä kummasta on kyse.
Ajattelin kysyä ensin sulta, ennen kuin syöksyn tekemään yhtään mitään.
Eilisiltana tulit luokseni ja painoit pääsi tyynylleni pääni viereen.
Kuinka viiksesi kutittivatkaan rakas, hupsu kissani.

Minä haluan tietää tarpeeksi, että pystyn valehtelemaan värikkäästi. - Mike Noonan, Kalpea Aavistus SK.

Nuubialainen Prinsessa


Kaikki ideat kelpaa :)) Tuohon aikakauteen liittyen mie itseasiassa ajattelin, että tarina voi liikkua missä ajassa tahansa. Voi se toki keskittyä nykyaikaankin, miten vaan. Miulla kävi tuota ekaa osioita kirjoittaessa sellainen ajatus, että ehkä saatan kirjoittaa myös sitä Egyptiin liittyvää aikakautta ikään kuin rinnalla, niin että sillä olisi jokin merkitys tuohon englannin aikakauteen. Tuumin, että vampyyrithän elävät ikuisesti ja se, mitä he ovat kokeneet menneisyydessä vaikuttaa heihin tässäkin hetkessä esim. jos he huomaavat jonkun ns. "valitun", joka muistuttaa jotakuta edesmennyttä lähimmäistään, he kenties saavat tästä "valitusta" pakkomielteen jne...

Jos ihmettelit epämääräistä aikakautta, niin mie tein sen tarkoituksella, koska en oikein tykkää kirjoittaa tarkkoja aikoja silloin kun en tee minkäänlaista pohjatyötä tarinalle. Häiritsee kamalasti, jos lisään jonkun tietyn aikakauden ja sitten kirjoitan jotain väärin, koska en tiedä tai muista jotain asiaa oikein. Kiva kirjoittaa mahdollisimman epämääräisesti, niin on vapaus kirjottaa ihan mitä vaan. Niin tais tehdä ainakin Poe niitä lyhyt novelleja tehdessään kun vuosiluvuistakin puuttui kaksi tai kolme viimeistä tärkeää numeroa :)



Lapsissa asuu rakkaus.

"Suuret ajatukset seuraavat pienien perässä.
Ne uskaltautuvat esiin piiloistaan vain harvoin, ja tarvitsevat tuekseen suuren joukon pieniä ystäviään."

"Itselleen nauraminen on terapeauttista"

Nefertiti

Kiva tietää, että aikajana on vapaa. No mä jätän toistaiseksi noi Egyptijutut sulle, jos nyt mitään sarjassamme älyttömän-hyvää-ja hemmetin-megalomaanista-ideaa ei satu tulemaan. :)
Eilisiltana tulit luokseni ja painoit pääsi tyynylleni pääni viereen.
Kuinka viiksesi kutittivatkaan rakas, hupsu kissani.

Minä haluan tietää tarpeeksi, että pystyn valehtelemaan värikkäästi. - Mike Noonan, Kalpea Aavistus SK.

Nuubialainen Prinsessa


Hei Nefertiti, hienon pienen pätkän olit kirjoittanut tuohon uuteen jatkikseen. Sie osaat kirjoittaa aina yhtä hienosti :) Tulin vain nopeasti vilkaisemaan tänne, kun pääsin töistä kotiin vasta kolme varttia sitten ja on ihan kauhean väsynyt ja kipeä olo (mikä johtunee siitä kun en ole syönyt taaskaan koko päivänä juuri mitään)..en tiedä milloin ennätän tarinaa jatkamaan, mutta teen sen heti kun olen taas paremmissa voimissa ja jää aikaa :) Tarinaa saa toki jatkaa edelleen, jos kiinnostaa ja inspaa...
Lapsissa asuu rakkaus.

"Suuret ajatukset seuraavat pienien perässä.
Ne uskaltautuvat esiin piiloistaan vain harvoin, ja tarvitsevat tuekseen suuren joukon pieniä ystäviään."

"Itselleen nauraminen on terapeauttista"

Nefertiti

Katsoo nyt sitten ja tokihan mä kirjotan, jos ideaa sattuu tulemaan. Tällä hetkellä mielessä on ollu päälimmäisenä oma kone, ja miten selvitä vähillä rahoilla ja sitten pari muuta tarinaa.
Täytyykin miettiä, jos mä änkeisin jatkikseksi sen yhden, mitä tässä nyt toistaiseksi ainakin oo kirjoittanut vain käsin. Se stoori kun on todella masentavan surullinen. En tiedä miksi mä sellaista ylipäätään halusin, muta sellainen vain tuli mieleeni. Taidan mä sen jossain välissä naputella koneelle ja sitten ympätä tänne ja katsoa, josko se täällä sais uusia suuntia. Toki mä laitan oheen jonkinsorttisen juoniselostuksen ja muutama muukin asia pitää selvittää ensin, etten ihan kirjoita läpiä päähäni. :)

Niin ja en tiedä huomasitko vaiko etkö, mutta tosiaan kysyin, että haittaako sua mahdollinen kirjoitusmuodon muuttumunen? Eli että jossain vaiheessa vaihdan sitä kerronta tyyliä, joka on tällä hetkellä se ns. perustyyli ja mä suunnittelin mahdollista minä muotoa jossain välissä?
Pysyn tietenkin sitten pelkästään tuossa yhdessä, jos liika pomppiminen eri kertojien välillä häiritsee paljonkin.
Ja sori vähän myöhäinen vastaaminen. :)
Eilisiltana tulit luokseni ja painoit pääsi tyynylleni pääni viereen.
Kuinka viiksesi kutittivatkaan rakas, hupsu kissani.

Minä haluan tietää tarpeeksi, että pystyn valehtelemaan värikkäästi. - Mike Noonan, Kalpea Aavistus SK.