Vaietut

Kadut kylmenneet
alla tämän kivisen kaupungin
ne kuinka paljon tuskaa
ovatkaan kantanut

Kuinka monta tarinaa
peittyy vilinään ihmisten
Kuinka paljon ikävää
taakse verhojen suljetuiden

Kuinka monet kasvot unohdetut
keskellä kiireidemme
keskellä oman itsekkyytemme

Sanaton kuiskaus yksinäisen
pyyntö hento lohduttomuuden
älä unohda historiaasi
älä perimääsi kätke

Olet osa tätä kertomusta
Keskellä kylmyyden
riutuu pala itsestämme
Hetki kuuntele ääntä sydämesi
sen loppua ei ole vielä päätetty