Matkani on vasta alussa

Katso minua
huomaatko sen
Näetkö silmissäni palon
saman mitä sisälläni tunnen
En ole kuin muut
Älä sano minulle etten pysty
Et kykene ymmärtämään
Et tunne luontoani
Et voimaa
mitä mukanani kannan
Hyväksyin sen jo kauan sitten
Tulen olemaan jotain
Suurta ja parempaa
Tulen tekemään asioita
mitä muut pelkäävät
En tahdo pahaa
mutta älä asetu tielleni
sillä minä tulen läpi

Ja murskattujen sydänten raunioilla
keskeltä sirpaleiden
nostan käteni kohti korkeuksia
Huutaen pois tuskaani
katseeni kohotan
Rinnaltani pyyhin
rippeet viimeiset
Pyhästi vannoen
ei koskaan enää
Nousen
matkaani jatkan
tiellä
jonka itse rakensin

Kuule minua
joko ymmärrät sen
Liian kauan olen myöntynyt
silmiisi sokeisiin tyytynyt
Hetkeni on tullut
Vihdoin olen tarpeeksi vahva
Et pidättele minua
Et estä kohtaloani
Et tahtoa
mikä ohjaa minua
Matkani on vasta alussa
Vapautan sydämeni
Kahleeni katkaisen
Otan itselleni sen
mikä minulle kuuluu
En halua satuttaa
mutta älä tule eteeni
sillä enää minä en väistä

Ja murskattujen sydänten raunioilla
keskeltä sirpaleiden
nostan käteni kohti korkeuksia
Huutaen pois tuskaani
katseeni kohotan
Rinnaltani pyyhin
rippeet viimeiset
Pyhästi vannoen
ei koskaan enää
Nousen
matkaani jatkan
tiellä
jonka itse rakensin

Ja keskellä sirpaleiden
taas huudan pois tuskaani
Katseeni kohotan
Nousen
matkaani jatkan
tiellä
jonka itse rakennan

Ja kun kaikki on sanottu
jää jälkeeni vain hiljaisuus