Luonnossa <3

Aloittaja Nuubialainen Prinsessa, 23.04.14 - klo:00:51

« edellinen - seuraava »

Nuubialainen Prinsessa


No niin.. aloitan tänne nyt tällaisen topicin aiheesta, josta ihmisten pitäisi puhua minun mielestäni miljoona kertaa enemmän tässä kulutusyhteiskunnassamme...

Elikkäs, tänne voi tulla kertomaan ihan kaikenlaista luontoon liittyvää asiaa. Voit linkitellä mielenkiintoisia artikkeleja, musiikkia tai muita videoita, pulisemaan vaikka paljain varpain ulkona kävelemisestä, luonnonsuojeluun liittyvistä asioista tahi takapihalle pesimään asettuneesta pöllöpariskunnasta.. ihan mitä vain mieleen juolahtaa.. niin ja saa niitä kuviakin tänne tuoda :)))





Lapsissa asuu rakkaus.

"Suuret ajatukset seuraavat pienien perässä.
Ne uskaltautuvat esiin piiloistaan vain harvoin, ja tarvitsevat tuekseen suuren joukon pieniä ystäviään."

"Itselleen nauraminen on terapeauttista"

Nuubialainen Prinsessa

Lapsissa asuu rakkaus.

"Suuret ajatukset seuraavat pienien perässä.
Ne uskaltautuvat esiin piiloistaan vain harvoin, ja tarvitsevat tuekseen suuren joukon pieniä ystäviään."

"Itselleen nauraminen on terapeauttista"

Nefertiti

Täähän on ihana aihe. Ihanan positiivinen, niin kuin luonto aina on, vaikka siinä onkin se oma kiertokulkunsa, jonka valitettavasti näkee aina, kun on autolla liikkeellä, sillä monesti on tien laidassa niitä onnettomia eläinrukkia, jotka eivät ole ehtineet varoa autoa ja ovat tulleet yliajetuiksi.

Mutta kaikeksi onneksi luonnolla on se kaunis puolensa, varsinkin näin keväänä, kun kaikki herää taas talven jälkeen eloon.

Ai muuten mä oon jo pari kolme viikkoa sitten nähny ensimmäiset leskenlehdet ja eilen näin ensimmäiset valkovuokot, västäräkin ja hervottoman ison kimalaisen, joka päätti ängetä asiakkaan kylppäriin pörisemään, ennen kuin katosi takaisin ulos. Toivottavasti.

Lisäks tuolla on näkyny noita kaupungin istuttamia narsisseja ja esikoita ja kuulee hyvin, että linnuilla on kevättä rinnassa. Pikkulinnut lurittelee omia sävelmiään ja välillä tossa lähialueella kujertelee kyyhkynen.
Jotenkin tuntuu, että kaikilla on nyt kevättä rinnassa ja sen kyllä huomaa myös täällä betoninharmaassa kerrostalolähiössä, jossa on vielä pieniä länttejä luontoa jäljellä.
Nytkin tuolla alhaalla pensaissa varpuset pitää melkoista kokousta, pulinasta päätellen ja ihan just ennen auringon laskua kuulee, kun mustarastas lurittelee sävelmiään.

Mutta eikös se lorukin mene näin; Kuu kiurusta kesää, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään.

Ja tuosta sademetsästä tuli muuten mieleeni Rio elokuvat. Suosittelen lämpimästi vilkaisemaan nämä animaatiot, sillä musiikkia ja toimintaa niissä pisaa ja myös luonnonsuojelullinen sanomakin tulee esille. Ensimmäisessä Rio elokuvassa käsitellään eläinten salakujetusta ja kakkosessa sademetsän hakkuita ja pääosissa molemmissa on siniarat, jotka ovat aika samansävyisiä kuin hyasinttiarat.

Itse tykkäsin molemmista ja musiikki oli kummassakin loistava. Okei ykkönen oli mielestäni parempi, mutta kakkonen ei silti ollut yhtään huonompi. Mutta maisemat ja musiikki oli kummassakin upeita. :)
Tässä wikipedian kertomaan siniaroista.
Eilisiltana tulit luokseni ja painoit pääsi tyynylleni pääni viereen.
Kuinka viiksesi kutittivatkaan rakas, hupsu kissani.

Minä haluan tietää tarpeeksi, että pystyn valehtelemaan värikkäästi. - Mike Noonan, Kalpea Aavistus SK.

Nuubialainen Prinsessa


Meilläkin on ollut jo leskenlehtiä ja linnut tosiaan sirkuttaa puissa sen minkä kerkeävät. Olen nähnyt kurkia, joutsenia, kuovin pitkine nokkineen yms. ja kettuja täällä juoksentelee ihan pihapiirin tuntumassa. Yksi aamu oli kettu pellolla ihan tien lähellä jotain saalistamassa kun lähdettiin autolla töihin. Se nappasi heinikosta jonkin saaliin suuhunsa ja luikki sitten hirmuista vauhtia jokivarren metsikköön piiloon, kun se huomasi meidät :D

Kauriitakin täällä on nähty ja joku ilveskin eksyy jäniksiä metsästämään naapurin navetan kulmille toisinaan. Eli aika paljon elämää täällä toisinaan on, ei tarvii yksin kävellä ja ihmetellä.

Me ollaan tyttöjen kanssa varmaan toinen noista Rioista katsottukin ja muistaakseni tosi kiva leffa oli. Noista papukaijalinnuista tuli mieleeni, että Meksikossa oli sellainen elämyspuisto, jossa oli ihan kauhean paljon papukaijoja. Otin niistä kuviakin. Kunhan saan sen Meksikon matkapäiväkirjan valmiiksi, niin laitan sinne kaikenlaisia kuvia myös eläimistä, joita siellä nähtiin. Vinkkaan siuta Neffi sen valmistuttua, jos haluat niistä kuvia käydä katsomassa.

Luonnossa on jotain niin tasapainottavaa. Kun kävelee yksin ajatuksinensa lammenrantaan, niin askelkin tuntuu toisinaan paljon kevyemmältä, vaikka kuinka olisi ollut aiemmin väsynyt :))




Lapsissa asuu rakkaus.

"Suuret ajatukset seuraavat pienien perässä.
Ne uskaltautuvat esiin piiloistaan vain harvoin, ja tarvitsevat tuekseen suuren joukon pieniä ystäviään."

"Itselleen nauraminen on terapeauttista"

Nefertiti

No tänne hesan suuntaan on jo hanhetkin palanneet, oikein joukolla. Ainakin niitä näkyi tänään yhdessä paikassa ja oletettavasti valtaavat taas jossain välissä noi viikin pellot.
Lisäksi taisin tänään bongata palokärjen(tai joku vastaava), joka nakutteli sarjan katulampun kupuun, ennen kuin säikähti ja lensi pois. :)
Oravia, rusakoita ja citykaneja ja joskus jopa ketunkin nähnyt ja joitain irtaallaan juoksevia kissojakin. Myös joutsenia ja muita lintuja näkyy välillä täällä kaupungissa, muttei sen eksoottisempia eläimiä, jos nyt ei halua korkeasaaressa käydä. Mutta sitten kun alkaa mennä kauemmaksi kaupungista, vaikkapa vihdin suuntaan, niin on tullut nähtyä muutama haikara ja ainakin kerran peura tai sitten se oli hyvin nuori hirvi.

Lisäksi teiden varsilla(motarit ja keskustan/lähiön ulkopuoliset tiet) näkee joskus huono-onnisia eläimiä, jotka ovat jääneet autojen alle ja kuolleet. Välillä ne kuolleet elukat käy sääliksi, kun ne, varsinkin nuoret yksilöt, eivät osaa varoa autoja.

Oo, tottakai käyn katsomassa, varsinkin kun sä olet aivan mahtava kuvaaja. Edelliseltäkin reissulta sulla oli upeita kuvia, varsinkin luonto- ja maisemakuvista pidin kovasti. :)
Eilisiltana tulit luokseni ja painoit pääsi tyynylleni pääni viereen.
Kuinka viiksesi kutittivatkaan rakas, hupsu kissani.

Minä haluan tietää tarpeeksi, että pystyn valehtelemaan värikkäästi. - Mike Noonan, Kalpea Aavistus SK.

Nuubialainen Prinsessa



Iltakävelyllä huomasin linnun, joka lensi pellon yli ja sen suu kävi koko ajan lentäessään "tsirputi tsirputi tsirp tsirp". Hieman huvitti moinen suupaltti, kun yksin lentäessäänkin pitää pölöttää suu vaahdossa :DDD Miksi sanottaisiinkaan sellaista ihmistä, joka höpöttäisi yksikseen ääneen koko ajan eteenpäin kävellessään..?? Varmaan ajateltaisiin, että minkähänlainen lääkitys mahtaneekaan olla menossa - sinisiä vai punaisia pillereitä :B

Siinä tämän päivän ajatuskukkanen luonnosta ammennettuna ; )))




Lapsissa asuu rakkaus.

"Suuret ajatukset seuraavat pienien perässä.
Ne uskaltautuvat esiin piiloistaan vain harvoin, ja tarvitsevat tuekseen suuren joukon pieniä ystäviään."

"Itselleen nauraminen on terapeauttista"

Julle

Tää pleissi on kyllä aivan No.1! Aivan liian vähän tuli käytyä, mutta onneksi vaimo raahas mut takaisin tähän unohdettuun, ja liian vähän rakaste(l)ttuun kauniiseen palatsiin! Ikinä ennen en oo osannu sieniä kerätä, mutta onneks vaimo tuntee moiset hyvin, joten heräs aivan uusi kipinä lähteä taas lompottelemaan wanhoja poikuja ja metsä teitä! Aivan uudella tavalla osaa nykyään myöskin katsoa luontoa, kun on alkanut pongaamaan sieniä. :)
Kari Tapio on Äijä!