Kirjoja

[theevilone]

seuraavaksi olisikin luvassa Paulo Coelhon Brida sekä Stephenie Meyerin Twilight. Hyvin paljon löytyy elokuva kirjoja näemmä.

Coelhon kirjat on aika hyviä, itse toivoin jopa Bridaa joululahjaksi (kirjat ovat androgyynejä!:P). Ostin 11 minuuttia pokkariversiona ja se pitäisi lukea kunhan saa revittyä aikaa. Stephen Kingin kirjoja olen myös lukenut, hänenkin kirjaa toivoin. Meyerin Twilight on kyllä kans ihan hyvä, koko sarja - tai ne kolme ensimmäistä osaa, vaikka ehkä tarkoitettu nuorille. Toisaalta sitten, eiköhän niitä saa lukea kuka haluaa. Vampyyrit ja muut sinänsä ovat mielenkiintoisia. Juurikin Meyerin kirjat herättivät kiinnostuksen lähteä metsästämään Pikku Vampyyrejä. Välillä on kausia jolloin on hmm... herkempi ja silloin saatan lukea jotain "imelää lässyä". Cecilia Ahernin kirjat, mm. P.S Rakastan Sinua ja Yllätysvieras on hyviä. Tuo P.S rakastan sinua oli elokuvana aika pettymys. Se oli vain hömppä rakkauskomedia. En saanut ihan niin vapaata tunnelmaa kirjaa luettua (toisaalta se sitten olikin tavallaan sopivasti yhteydessä omaan elämääni aiheeltaan niin sillä saattoi olla osavaikutusta...) Harrisonin Hannibal on kyllä kirjoissa niiiiin paljon loistavampi ja parempi kuin elokuvissa. Maisemat ja kaikkki kuvaukset... Suomenkielisiä kirjoja luettaessa tarvitaan myös hyvät suomentajat. Hmmh kirjoista ei saa hyviä elokuvia, kait jo näytteliöidenkin valinta on aika suuri, kun lukijat kuitenkin mieltää henkilöt kuitenkin oman pään mukaan.

[Floora]

Harrisonin Hannibal on kyllä kirjoissa niiiiin paljon loistavampi ja parempi kuin elokuvissa. Maisemat ja kaikkki kuvaukset... Suomenkielisiä kirjoja luettaessa tarvitaan myös hyvät suomentajat. Hmmh kirjoista ei saa hyviä elokuvia, kait jo näytteliöidenkin valinta on aika suuri, kun lukijat kuitenkin mieltää henkilöt kuitenkin oman pään mukaan.

Tuo on niin totta! Itselläni on aina suuria suuria mielikuvia kirjojen hahmoista ja pahin pettymys tähän asti on tainnut olla Tom Hanks Da Vinci-koodissa

Tuo 11 minuuttia on todella lukemisen arvoinen kirja! Kumman kepeästi kirjoitettu niinkin rankast aiheesta ja tosiaan kirja joka muutti käsitykseni prostituutiosta, suosittelen myös miehille luettavaksi. Pidän Coelhon kirjoista todella paljon! Hänen kirjojaan olen lukenut seuraavat:

Piedrajoen rannalla istuin ja itkin
11 minuuttia
Portobellon noita (Häxan från Portobello)
Zahir
Alkemisti
Pyhiinvaellus

Tuo Twilight on tällä hetkellä ystäväni äidillä luettavana jonka jälkeen on minun vuoroni mutta ennen sitä pitäisi saada äidiltä lainaksi tuo Brida

On kausia jolloin imen vanhempaa ja puhuttelevaa kirjallisuutta. Waltaria, Hermann Hesseä jopa Markiisi de Sadea kun taas toisaalta tulee kausia jolloin tekee mieli todella kevyttä hömppää kuten Terry Pratchettia ja sitten on dekkarikaudet. Dekkareissa (kuten kirjoissa yleensä) välttelen erittäin Hollywood-maista henkilöiden kuvausta. Tummat, komeat etsivät, miesten päät kääntävät naispäälliköt ja ne sievät hiirulaisassistentit jotka unelmoivat komeasta etsivästä.. Come oon!! Jotain yksilöllisyyttä kehiin

[Nuubialainen Prinsessa]

Eilen kirjastossa käsiini eksyi kaksi kirjaa, joista toinen sai minut erittäin hyvälle tuulelle. Sellainen hyvin pieni kirja: Edgar Allan Poe; Pelon ja kuoleman kertomuksia. Voih, kun en meinannut malttaa olla lukematta sitä heti siinä paikassa. Lueskelin saatteeksi osion odotellessani muksuja teatterikerhon eteisessä. En tiennytkään, että Waltari on saanut innoitusta omaan kirjoittamiseensa Poen teksteistä:)

[Mina]

Jee, löysin huuto.netistä sen Sophie, Päiväunelmia.. Judith Saxton on kirjoittaja, tosi hienoa että nyt sain kirjan viimeinkin kotiin.. Tai aikoja sitten, mutte nyt vasta muistin tänne hehkuttaa

[Floora]

Jee, löysin kirjastosta John Ajvide Lindqvistin Ystävät hämärän jälkeen. Jee oon ettiny sitä kirjastoista ties kuinka kauan pikkukirjastot on parhaita! Lainaan suurimman osan lukemistani kirjoista kirjastoista ja niistä onkin tullut oikeita aarreaittoja. Kaverini todella ihmettelee käytöstäni kun en omista telkkaria ja rakastan kirjastoa selitin vain yksinkertaisesti että se on vähän niinkuin hän kävelisi paikkaan joka on täynnä hyviä elokuvia tai parhaita sarjoja joita saisi vielä ilmaiseksi lainata.

[Nuubialainen Prinsessa]

Noniin..päätinpä sitten tulla tänne taas höpisemään omikseni, koska halkean jos en saa purkaa hieman ajatuksiani jonnekin. Joten yrittäkää kestää:)

Ennen Thaikun reissua käsiini tarttui kirjakaupasta Jon Kabat-Zinin "Kehon ja mielen viisaus".

Olen lueskellut kirjaa hitaasti ajan kanssa, enkä ole kyennyt lukemaan kirjaa samalla tavoin kuin yleensä kirjoja luen - ahmimalla.
Tämä siksi, että ko kirja on herättänyt päässäni niin paljon ajatuksia ja oivalluksia, etten ole niistä kaikkia kyennyt vielä järkevästi punomaan yhteen.
Se on kuitenkin selvää, että tuo kirja sai minut yllättyneeksi ja ilahtuneeksi. Käsitykseni meditaatiosta olivat jotenkin niin aivan erilaiset ja tajusin, että olen harrastanut eräänlaista meditaatiota aivan tietämättäni niin kauan kuin jaksan muistaa. Tuo kirja perehdyttää tietoiseen, hyväksyvään läsnäoloon. Siihen kuinka jokaisesta hetkestä voi saada irti enemmän. En ole lukenut kirjaa lähellekään loppuun, mutta aion taatusti lukea.

Matka omaan itseensä on seikkailu, tie henkiseen kasvuun.

Lainaan yhden kohdan kirjasta, kappaleesta Näkeminen:
"Todellinen tutkimusmatka ei koostu uusien maisemien etsimisestä, vaan siitä että katsoo tuorein silmin."

On outoa huomata, että jokin vieras asia onkin jo ennestään tuttua. Se kuinka näkee kaiken ympärillänsä, ihmiset, eläimet ja luonnon.
Äänet, hajut, kaikki aistit. Maisemat jotka kiehtovat kerta toisensa jälkeen. Miltä vesi tai tuuli kuulostaa tai miltä kostea ruohikko tuntuu paljaden jalkojen alla..



Laitan aiheen innoittamana yhden ajatelman tuonne runopuolelle. Lukekoon, ketä kiinnostaa:)

[Killahead]

Mun lempparikirjat on Matkalla dinosaurusten kanssa, Esihistoriallinen eläinmaailma, Hurjat hirmuliskot, Dinosaurusten kadonnut maailma, Dinotopia, James Bondit, Harry Potterit ja Mammutit.

[Mustang]

Fantasia ja kauhu on eniten lähellä sydäntä, myös humoristisista kirjoista pidän paljon.

Fantasian puolelta lemppareita:
J.R.R Tolkien: Silmarillion, Hobitti, puolitoista Sormusten herraa (en tiedä miksi, mutta jotenkin en ole täysin saanut aikaiseksi lukea loppuun saakka. minulle käy niin usein, vaikka pitäisinkin kovasti kirjasta.)
Tracy Hickman & Margaret Weis: Dragon Lance -kronikat (myös kronikoitten epävirallinen neljäsosa Kesätulen lohikäärmeet luettu, kirjailijaa en muista)
David (& Leigh?) Eddings: Unennäkijöiden kirjat. Viimeistä lukuunottamatta omistan ne kaikki. Muuta en Eddingsiltä ole vielä saanut aikaiseksi lukea.
Terry Pratchett: Johan riitti!, Velhous verissä, Pyramidit, Eric, Elävät kuvat, Pienet jumalat, Herraskaista väkeä, Vartiosto valmiina palvelukseen, Valkoparta karjupukki, Pojat urhokkaat, Viimeinen manner, Maanalainen elefantti, Yläilmoissa, Vapaat pikkumiehet ja Tähtihattu.
Pratchett on yksi ehdottomista lemppareistani, tuossa on kaikki mitä olen lukenut ja herra huumorintajunsa kera ei koskaan petä!
Harry Potterit olen viimeistä lukuun ottamatta lukenut, niistä myös olen ihan kyllä tykännyt.

Stephen King on myös lemppareitani. Tässä joitain suosikkeja: Carrie, Christine, Buick 8, Uneton yö, Pimeä puoli ja Mustatorni, sekä Ennen aamunkoittoa -novellikokoelma.
En oikein tiedä, laittaisinko kauhuun vai fantasiaan, mutta Bram Stokerin Dracula on kyllä mahtava.
Ostin heräteostoksena myös toisen vampyyrikirjan, kirjailijaa en muista, mutta nimi on Vampyyrin palvelija.
Myös Houkutuksen ykkösosan luin, ennen kuin se oli suosittu ja se oli loistava! Jos minun nyt pitäisi lukea se, olisin hyvin ennakkoluuloinen sen suhteen. Tämän kohdalla siitä ei kannata välittää, yksi parhaita ikinä lukemiani kirjoja.
Aino Kallaksen Sudenmorsian on hyvin vaikuttava teos mielestäni.
Tämä taitaa mennä enemmän scifin puolelle, mutta Douglas Adams ja Linnunradan käsikirja liftareille on myös loistavaa huumorinsa puolesta.
Astrid Lindgrenin Ronja Ryövärintytärtä ja Veljeni Leijonamieltä rakastan, kumpaakin.

Nyt luen Nikki Sixxin Heroiinipäiväkirjaa, on ollut loistava tähän mennessä. Bändikirjoista tuleekin mieleeni, myös Marilyn Manson -kirjan luin joskus ja pidin paljon siitäkin. 
Jean M. Untinen-Auelin Maan lapset -sarjan olen myös lukenut ja se kuuluu ehdottomiin suosikkeihin.

Huumoripuolelle kuuluvat myös Juha Vuoriset, Juoppohullun päiväkirjat ja Kristian-kirjat olen kaikki lukenut ja myös yksittäisiä muitakin kirjoja. Huumorini on naiselle välistä hieman epätavallinen ja noita kirjoja ovat miespuoliset tuttavani paljon suositelleet, eivätkä kyllä olleet väärässä sanoessaan, että pitäisin niistä.

Pienempänä olin myös Sisters Clubin ja vannoutuneena hevostyttonä Polluxin jäsen, joista kummastakin tuli 2 kirjaa kuukaudessa. Niillä kaikilla silloin pitämilläni en ala teitä kiusaamaan, mutta lempparina voin sanoa Hevoshoitolan sisarukset -sarjan, jonka joku saattaa tietääkin, sillä sitä tuli viimevuonna telkkarista joltakin isommalta kanavalta nimellä Heartland. Jälkikäteen lueskellut noita lapsuusajan suosikkeja mielenkiinnon vuoksi. Osaan sitä on pettynyt kovasti. Millaista palikkakieltä ne ovatkaan ja kuvailu on jäänyt miltei tyystin pois! Osa taas jaksaa ihastuttaa vielä vuosien jälkeenkin. Noista kerhoista tuli välillä myös jännittäviä kirjoja ja kummitusjuttuja, josta rakkauteni kauhuun onkin lähtenyt.

Onpa vaikeaa listata lempikirjojaan, kun oma kirjahylly on ihan eri osoitteessa. olen tosi hidas lukija, joka myöskin on vaikuttanut siihen, ettei lemppareita ehkä ole niin paljon. Listailen lisää kun muistuu mieleen.

[Nefertiti]

Aika paljon samaa lukemistoa sulla on kuin mulla.

Lisään tuohon vielä Kaisa Ikolan Hulluluokka sarja, jota lukiessa todellakin saa nauraa, sillä sen luokan tempaukset ovat aivan omaa luokkaansa ja huumori hyvää. Samoin eri muotoon väännetyt artistien ja muiden julkimoiden nimet, jotka kyllä tunnistaa kunhan jaksaa hieroa vähän harmaita aivosoluja.

Draculan meinasin unohtaa tosiaan. Kirjana hyvä, elokuvatkin mukavaa katsottavaa. Ainakin tämä Fracis Ford Coppolan upea leffa, jossa Draculan roolin veti uskomattoman upeasti Gary Oldman.

Myös Lasse Raustelan Tupla Kervis-kirjat ovat mainiota luettavaa, samoin Eva Ibbotsonin Pelastakaa kummitukset ja muut hyvät kirjat. Pitääkin hommata se itselle. Äänikirjana ihana ja lukijana oli Lars Svedberg, joka luki sen ihanasti, puhumattakaan siitä että herran ääni on ihanan syvä ja kuitenkin pehmeä, ei sellanen älämölyääni.

Terry Prachett ei oo oikein iskenyt eikä tuo Douglas Adamskaan. Vaikka molemmista kirjoista tehdyt leffa oli kyllä ihan ok.. Epäilen silti että molemmista leffoista jäi paljon sellasta pois mitä on kirjoissa.
Pottereiden kanssahan on käyny niin.
Itsellä on kaikki 7 Potter kirjaa, joskin osa on mudella lainassa ja alan kohta harkita että ostas sille oman Potter sarjan, niin ettei noiden kans tartteis edestakas vekslata.
Mutta kaikki 7 Potteria luettu ja pidin niistä. Ne oli ihania. Samoin 7 kirjan jälkeen tullut Siuntio Silosäkeen tarinat ja sitä ennen tulleet pari Potter oppikirjaa. Toinen taisi olla Taikaeläimiä käsittelevä opus ja toinen Hiupausta.
Niitä kahta mulla ei oo, mutta voisin hommata jossakin välissä, kun rikastun ja heitän köyhtymästä.
Mutta mun mielestä Harry Potter kirjoissa on loistavaa huumoria ja Georen & Fredin tempauksille ja letkeutuksille saa aina naureskella. Siksi onkin väärin että toisen noista piti seittämännessä kirjassa kuolla. Olis tapattanu jokun muun mieluummin.
Ja Pimennosta on tehty ihan kauhea hahmo, jopa pahempi kuin Rita Luodikosta. Oikeesti viidettä kirjaa lukiessa oikein eläytyy päähenkilöiden tunteisiin ja tekee mieli heidän puolestaan lähettää joku mehevä kirous Dolores Jane Pimentoa päin.

Tosiaan Kingin kirjoja löytyy ja niitä on tullu luettua useammankin kerran läpi. Mutta mulle on nyt suosikiksi jääny tuo Kalpea Aavistus ja toinen mistä tuli sitten enemmäkin ideaa kauhujen saareen, on Tulisilmä. Ihana sekin, vaikka loppu onkin surullinen ja se tyttö jää ilman isää kiitos idioottien ahneiden tyyppien.
Carriekin on omallla tavallaan tehnyt vaikutuksen, kun päähähmoon on niin helppo samaistua, koulukousauksen kokeneena. Ja se Carrien äiti on kauhea kiihkouskovainen harppu, joka pitää tytärtään valtansa alla. Muuten kirja on hieno, samoin leffa. Sissy Speak (korjatkaa jos kirjotin väärin) tekee upean roolityön, samoin Carrien äitiä näytellyt nainen (nimee en nyt muista).
Myös Tulisilmästä tehty leffa on ihan hyvä, mutta olisi siitä paremmankin saanu.
Kalpeasta aavistuksesta ei oo vielä leffaa, enkä tiedä saavatko koskaan tehtyäkään.

Kalpean aavistuksen tarina on ihana ja jotekin erilaista Kingiä. Kauhuelementti on kyllä mukana, mutta myös draamaa ja romantiikkaa on mukana. Kirja kertoo kirjailijasta (mikä yllätys Kingin kohdalla ), jonka raskaana ollut vaimo on kuollut. Mies itse ei pysty kirjoittamaan ja silti neljän vuoden ajan häneltä on ilmestynyt kirja/vuosi. Se nyt ei ole ihmeellistä, sillä hänellä oli valmiitä käsikirjoituksia tallessa pahanpäivän varalle.
Myöhemmin Mike palaa Sara Laughsiin, jossa alkaakin tapahtua. Hän tapaa pienen tytön nimeltä Kia (Kyra tai Ki) ja vie tiensivuun juuri ajoissa ja tavallaan pelastaa tämän.
Nyt niitä tapahtumia vasta alkaakin tapahtua. Joku yrittää selvästi ottaa yhteyttä rajan toiselta puolelta ja samaan aikaa jokin pahempi taas yrittää estää parhaansa mukaan.
Jotakin kamalaa tapahtumaa peitellään ja siitä saa kärsiä koko kaupunki, tai tarkalleen ottaen tietyt suvut, joissa kuolee jälkikasvua hämärissä olosuhteissa.
Myös Kia on vaarassa, sen Mike tajuaa ja ryhtyy selvittämään asioita ja kaikkea ikävää alkaakin paljastua ennen loppua. Tässä samalla Mike ystävystyy Ki:n kanssa ja rakastuu tämän äitiin Mattieen.

No niin enpä selosta tuota enepää. Lukee kirjan mikäli tahtoo tietää enemmän.

[Mustang]

Itse aloittelin tuota tulisilmää, löytyy kyllä hyllystäni, mutten saanut siitä alusta jotenkin otetta ja sitten tuli koulun kautta joku toinen kirja luettavaksi, niin se jäi kesken. Mulle on käynyt dsanoin parin muunkin Kingin kanssa, jotka on sitten myöhemmin osoittautunut loistaviksi, joten vähän harmittaa, etten ehtinyt lukea pidemmälle. Nyt aloittaminen ei enää oikein houkuta, kun muistot kirjasta on niin mitättömät ja pitäisi aloittaa alusta, mikä ei valitettavasti houkuttele.

Tuosta Kalpeasta aavistuksesta en olekkaan mistään kuullut, sinun kertomaasi lukuunottamatta. Täytyypä katsastaa.
Se ennen aamunkoittoa on aivan mahtava novellikokoelma, kaikki tarinat hyviä ja osa oikein hiuksianostattaviakin. Pitäisi hommata käsiini lisää herran novelleja. Omassa lukemisessa on todella se ongelma, että olen hidas ja joudun välillä aloittamaan saman kirjan monta kertaa, ennen kuin saan sen luettua, vaikka olisi hyväkin. En oikein tykkää lainata kirjastosta, kun olen todella huono palauttelemaan kirjoja ja myöhästymismaksut ei houkuttele. Samasta syystä en lainaa tutuiltakaan, lainatavarat saattaa löytyä minulta vielä vuosienkin päästä. Sen lisäksi olen materialisti ja tykkään omistaa asioita. ^^ Myönnän. Ja vielä sen lisäksi olen köyhä opiskelija, jolla on varaa jouluna ja synttärinä ostaa kirjoja, kun tulee "ylimääräistä rahaa".

[Nefertiti]

Suosittelen lämpimästi koluamaan kirppareita, kierrätyskeskuksia ja divareista, sillä niistä saattaa tehdä löytöjä ja vieläpä halvalla. Muutaman hyvän opuksen divarista ja kirppikseltä halvalla hommannu. Tosin kaikki potterit paria enkunkielistä versiota lukuunottamatta on hankittu ihan kirjakaupasta.
Ai niin ja kirjatoriltakin löytyy joskus tosi hyviä tarjouksia, kannattaa vilkuilla sillon kun sattuu liikkeellä olemaan.

[Mustang]

Itsellä puolet kirjoista on jostakin käytettynä ostettu, en ole kranttu ja käytetyissä kirjoissa on sellaista jotakin ihan omaa ajan havinaa. Tekstin lisäksi niillä on se joku oma tarinansa. Kuulostaa ehkä oudolta. Todella, en ole kranttu ja varsinkin omat vanhemmat joulun ja synttärin alla kiertää kotokaupungin divarit läpi minua varten. Sieltä välillä saa sellaistakin, jonka myynti on aikaa sitten uutena lopetettu. Itsellä ei vain yleensä oikein aika riitä niiden kiertelemiseen. Ihanaahan se on ja aina yhtä hienoa, kun tekee kunnon löydön. Mustan tornin esim löysin 50 sentillä kirpputorilta.

[theevilone]

Fantasiapuolelta Potterit ja Sormukset on kans tuttuja täälläkin. Potterit luinki viimestä myöten (osan uudestaan) tässä joitain aikoja sitten. Kirjoina - yllätys - parempia kuin elokuvina, mutta olemme tainneet jo päätyä siihen aikaa sitten...

Kingin kirjat on kyllä hyviä. Pitääpäs metsästää tuo novellikokoelmakin. En ole ainakaan mielestäni lukenu sitä.

Brida on kesken. Aloitin sen, mutta... Tuli niin Portobellon noita mieleen että se sitten jäi. Se kun oli pienoinen pettymys sitten jotenkin kuitenkin. Pitäisi aloittaa Brida alusta, on se tuossa oottamassa...

Pää liian täynnä räkää ajatella kirjoista muuta.

EvilEdit: Brida luettiin uudestaan ... tuossa aikoja sitten. Se oli kuin olikin oikein mainio. Voi suositella. Varsinkin jos pitää Portobellon noidasta niin pitää varmasti tästäkin, eikä siltikään tarvitse rakastaa sitä (Portobellon noitaa) voidakseen pitää, jopa viehättyä Bridasta.

[Nuubialainen Prinsessa]

On pakko tulla hehkuttamaan uutta yllättävää kirjalöydöstä, joka saattaa vielä löytyä kaupan kirjahyllystä romantiikka-osastolta. Siis kyseessähän ei sitten ole mikään rakkauslällyromaani, vaikka se onkin harlekiinisarjaan kuuluva ja vielä Nocture, josta luulisi että se sisältäisi jotain raakaa ja eroottista. Kirja on mielestäni fantasia kategoriaan kuuluva ja tosi kiva löytö

Kyseessä on Nocture sarjan uusi tulokas Rauta-Saaga sarja, sarja alkaa tällä kirjalla The Iron king - rautakuningas. Kaikkein hienoin ylläri oli se, että tämän sarjan kirjailija Julie Kagawa on käyttänyt kirjassaan Shakespearen kesäyön unelmaa, jos juuri kirjoitin sen oman nukketeatterinäytelmän tytöille - kyllä maailma on täynnä yhteensattumia!

Suosittelen kaikille satujen ja fantasian ystäville, ei ehkä vedä vertoja sormusten herralle tai potterille, mutta hyvä kuiteskii )

[Mustang]

Oot kyllä saanut mut kiinnostumaan tuosta sarjasta, Nuubialainen. Taidan sen kasastaa, kunhan saan aikaiseksi.

Uusi lemppareita tällä suunnalla! Löysin kirpparilta halvalla Uhrilampaat ja Hannibalin. OOOOOH, ihania, ihania kirjoja. Yllätyin, että oli elokuviakin parempia.

Sotakirjoista en näjemmä aiemmin kertonut pitäväni. Sven Hasselia olen viimeaikona lueskellut ja voi miten tykkään! Huumoria ja realistista sodankerrontaa.

Aiemmin unohtui kertoa, että tykkään ihan sikana Torey Haydenin kirjoista. Esim. Hiljaisuuden lapset, Tiikerin lapsi ja Lapsi muiden joukossa.

Siinähän niitä taas ensihätään.