Aah, meinasin täysin unohtaa listasta Rick Hautalan.
Olen yhden hänen kirjansa lukenut ja toista yritin, mutten jostain syystä saanut luettua.
Mutta Rick Hautalan, Haamua suosittelen luettavaksi ja joudun myös samaan hengenvetoon toteamaan, että se on melkisen rankkaa luettavaa, joten en kauhian herkille immeisille suosittelisi.
Mä en nyt löydä tähän hätään mitään tietoja koko kirjasta, koska ko. kirjailija on näemmä vähhän tuntemattomampoi, niin tietoa on niukalti.
Tuossa nyt ainoa siedettävä kuva, ko opuksesta.
Jospa nyt yrittäisin lyhyesti selostaa mistä kirja kertoo.
Eli Sarah Lahikainen niminen nuori neito näkee, kuinka hänen äitinsä raiskataan ja murhataan raa'asti. Pahaksi onneki murhaaja pääsee pakoon ja Sarah joutuu sitten isänsä luokse.
Sarahilla on myös toinen salaisuus, Tully (Tulee suomen kielen verbistä; Tulla, näin siis kirjailijan mukaan), perheen haamu, joka on seurannut sukua suomesta amerikkaan. Tully on muuten ihan kiva, mutta menee joskus auttamisessaan liiallisuuksiin(kuten tappaa, kun Sarah sitä toivoo, joskin hän ei toivo sitä koskaan tosissaa, mutta Tully ei sitä syystä tai toisesta tajua), joten Sarah on alkanut työntää tätä "haamua" pois elämästään.
Myöhemmin Sarah menee Collegeen opiskelemaan ja kaikki tuntuu sujuvan, kunnes tuo murhaaja palaa hänen elämäänsä, eikä Tully pysty enää auttamaan, vai pystyykö.
No niin toivottavasti tuo houkuttaa lukemaan, mutta varoitan yhä, että kirjassa on kohtauksia, jotka saattavat ahdistaa ja hämmentää, sillä siinä kuvataan melko yksityiskohtaisesti Sarahin äidin raiskaus ja muutamia muita kohtauksia.
Eli kirja on hyvä, mutta jos olet herkkä ja omaat ylivilkkaan mielikuvituksen, niin suosittelen että joko jättää kirjan lukematta, tai lukee sen sitten jonkun kanssa, niin että voi kysyä, jos tulee kysyttävää tai muuten vain keskustella, jos jokin kirjan tapahtumista jää kaihertamaan mieleen.
Itse kun luin, niin voin sanoa, että loistavaa tekstiä, joka sai karvat pystyyn ja samaistumaan Sarahin ahdisukseen ja siihen että todellakin teki mieli tehdä kirjan roistosta muhennosta. Toisaalta kirja oli myös aika ahdistava ja sitä alkoi tosissaan toivoa, ettei moista sattuisi ikinä milloinkaan omalle kohdalle.
Muuten tämä tulin mieleeni, kun viimeisimmän jatkopalan kirjoitin Kauhujen Telttaretkeen. Ehken kuitenkaan tee siitä yhtä ahdistavaa, kuin millainen on tuo Rick Hautalan opus.
Pitää jossakin välissä yrittää lukea tuo toinen suomennettu opus, Kuoleman kivi.
