Sorry, en nyt jaksanut lukea aiempia viestejä, mutta itselleni ja suvulleni on tapahtunut kyllä kummitus asioita (;
Minulle:
Kolmisen vuotta sitten meidän vanha kissamme katosi ja jäi sille tielleen, mihin se sitten kuoli, ei mitän havaintoa.
No, itse asiaan, tapahtuneesta oli kulunut jo aikaa varmaan noin vuosi kun eräs päivä (ihan päivän valossa) kävelin siskoni huoneesta olohuoneeseemme. Talossa oli muitakin, mutta he olivat keittiössä.
Kun pääsin olohuoneeseen, jäin paikalleni (en muista pysähdyinkö koska näin jotain vai jostain muusta syystä). Samassa huomasin, kissan. Meillä ei silloin ollut kissoja ja muutenkin, tämä kissa oli sikäli erikoinen, että se oli läpikuultava. Se käveli minua vastaan, meni aivan jalkojeni juuresta ja hävisi. Koko ajan se taisi muuttua yhä läpinäkyvämmäksi. Ja minä parka säikähdin niin etten uskaltanut liikkua ennen kuin olin kutsunut siskoni huoneeseen, en kuitenkaan kertonut tapahtuneesta, koska hän oli silloin joku viisi vuotias. Muut joille olen kertonut, eivät ole uskoneet.
Toisen kerran näin kissan, kun seisoin kokovartalo peilin edessä. Näin peilin kautta kissan kulkevan takaani, kun käännyin, siellä ei ollut mitään. En kuitenkaan säikähtänyt niin kuin viime kerralla, koska joka tapauksessa meidän kissammehan se on ennen ollut, osa perhettä.
Kolmannen kerran en nähnyt kissaan, mutta tunsin kyllä. Olin rupeamassa nukkumaan, olin sammuttanut valot ja makasin sängyllä peitteen alla. Yhtäkkiä minusta tuntui, kuin joku olisi hypännyt sängylle ja laskeutunut jalkojeni viereen makaamaan. Säikähdin ensin, muttta päätin sitten laittaa valot päälle, koska katkaisin oli aivan käsieni ulottuvilla. Paikalla ei ollut mitään, ainostaan sellainen jälki niinkuin peittoon jää kun joku on ollut sen päällä, semmoinen painautuma.
Nämä ovat tapahtuneet ukilleni joskus:
Lato oli pellon ja metsän reunassa ja oli ilmeisesti rehunteko aika tai vastaava. Joka tapauksessa ukkini oli ollut pellolla, ladon läheisyydessä. Hän oli alkanut kuulla pienen lapsen itkua ladon suunnalta. Hän oli tottakai mennyt katsomaan ja ääni oli voimistunut, se oli tuntunut tulevan ladon nurkan takaa. Kun hän oli mennyt sinne, ääni oli loppunut äkkiä eikä siellä ollut ketään.
Kuitenkin isäni kertoi, että jonkin matkan päässä oli asunut nainen, jolla oli vissiin paljon lapsia. Ehkä lapsi oli kuollut tai nainen tappanut sen, kuitenkin haudannut sinne?
Toinen ukilleni tapahtunut kummittelu oli kun mummoni oli synnyttänyt keskospojan, joka oli kuollut päivän sisällä. Ruumista sitten säilytettiin pienessä vajassa pihassamme hautajaisiin asti. Eräänä päivänä kun ukki oli tullut töistä, hän oli nähnyt valon vajassa (en nyt muista oliko hän myös kuullut itkua tms). Hän oli lähtenyt lähestymään vajaa, mutta päästessään sen luo, valo oli äkkiä sammunut. Vajassa ei ollut ketään, paitsi vauvan ruumis arkussa.
Että tämmöisiä
