Juplin.net

Kiitoksia, kiitoksia. Jatkiksia silloin joskus kakarana tuppasin täälläkin kirjoitella, ehkä sitä nyttemmin olisi ihan eri tavalla kypsyyttä ja perspektiiviä asioihin. Otanpa asian työn alle, kun han on sopiva hetki ja aikaa tutustua valikoimaan. ^^

Terve järki on vain kokoelma ennakkoluuloja, jotka ihminen kerää itselleen ennen kahdeksantoista vuoden ikää.
-Albert Einstein

Hyvä se on kun sen maalaa.

Pitikö olla hoppu, nyt se on leikin loppu!
-Joku iankaikkisen vanha Hugo-peli

Ahneella on paskanen loppu.

Ancilla, face mea laganum.
(Orjanainen, paista minulle lettuja.)

Palkka juoksee, minä en.

Kyllähän näitä kaikenlaisia löytyisi, mutta väsymyksen taso alkaa olla ylivoimainen tähän aikaan yöstä.

Olisin aloittanut uuden keskustelun aiheesta harrastukset, mutta tämän täältä spottasin. Itse harrastelen Taekwon-Doa, ratsastusta, tykkään lukea kirjoja, katsella elokuvia, mangaakin lueskelen. Rakastan yli kaiken kirjoittamista ja piirtämistä, mutta ne harrastukset ovat valitettavasti olleet katkolla, samoin kuin eri instrumenttien soittelu. Taukoilu johtuu isolta osin ajan ja inspiraationpuutteesta jota on kestänyt harmittavan pitkään. Myös erilaiset käsityöt ja kaikki "luova" kiehtovat. Mun vuorokauteen tarvittaisiin kymmenen tuntia lisää, että ehtisin lähellekkään kaikkea, mikä kiinnostaa. Erilainen itsensä kehittäminen innostaa myös ja voisin kuvitella itseni ikuiseksi opiskelijaksi. Nuoresta iästäni huolimatta olen mukana kaikenlaisessa, olen esimerkiksi Taekwon-Do seurani sihteeri. Lisäksi pelailen kaikenlaista, aina kun aikaa ja innostusta on.

Joo'o, siinä ainakin osa näistä mielenkiinnonkohteista ja vapaa-ajan käytössä. Jos muilla on herännyt lisää mielenkiinnon kohteita, olisi kiintoisaa lukea, toki tuo viestiketjun lukeminen jäi kesken, että niissäkin piisaa. Kuitenkin ihmiset ja vapaa-ajankäyttö on voinut muuttua tässä aikojen aikana, kun en ole ollut täällä teidän iltojanne riivaamassa. ^^

Nämä ärsyttää:

1. Nyt kun monen ajan tauon jälkeen viimein palailisin tänne foorumeille, huomaan, miten paljon kaikkea itseltä on mennyt ohi silmieni. Luettuani joitakin viestiketjuja huomaan, miten paljon minulla olisi sanottavaa ja jaettavaa viesteihin. Turha itkeä, kun maito on jo maassa, mitäpäs, jos sitten tästä eteenpäin olisi taas skarppina. (Todellakin, aktiivisesti juplinin foorumeja seurailin noin 5 vuotta sitten, eri nickillä tosin ja olin silloin aika kakara vielä. Hieno kuitenkin nähdä, että vielä tuttuja nimiä täällä pyörii. :)  )

2. Kouluruoka. Kun se meille kuitenkin kuuluu ja ruokatauot ovat sen 30 min, niin eikö olisi oikeus ja kohtuus, ettei sitä ruokaa joutuisi odottelemaan 20 minuuttia, ennenkuin vasta pääsee syömään? Muutenkin tauko on niin lyhyt, että saa oikein miettiä, haluaako syödä, käydä tupakalla vai mennä vessaan. Asiaa perustellaan, että se nyt vaan on huono aika tulla 11.45 syömään. Me oppilaatko ruoka-ajoista päätetään??? Ei. Ja opettajilta tulee lokaa niskaan myöhästelyistä. Ja miksi kaikki hyvät perusruuat tarvii pilata kummallisilla kikkailuilla, joista ei kukaan mene takuuseen? Todellakin, koulumme ruoka ei ole läheskään aina syötävää.

3. Oma luokka ja tyhmät ihmiset. Hidas saa olla ja erikoinen, ei mitään ongelmaa, itsekään en aina ihan täysillä vetele... Mutta se, että joku inhoaa toista neljättä vuotta vain siksi, etten tykkää käyttää Lacostea ja ettei NRJ:n uusin listapoppi iske? Ettei sovi johonkin tiettyyn muottiin? Ja kyseinen ihminen itse ei tiedä yli kolme vuotta lukiota käytyään, miten viikonloppu lyhennetään. Myös kaksinaismoralismin liitän tähän, kulkee aika usein käsi kädessä tyhmyyden kanssa. Sitä en voi myöskään sietää.

4. Oma saamattomuus. Pitäisi kirjoituksiin lukea, pitäisi viimeiset kurssit suorittaa kunnolla, pitäisi herätä ajoissa, pitäisi etsiä töitä, pitäisi siivota, pitäisi treenata, pitäisi miettiä, mitä sitä tekee tulevaisuudellaan, pitäisi rakastaa, pitäisi olla aina niin hirveän mukava kaikille, pitäisi kasvaa aikuiseksi, pitäisi etsiä työharjoittelupaikka, pitäisi miettiä lakkiaisia, pitäisi miettiä penkkareita, pitäisi jaksaa ja uskaltaa ja pitäisi ja pitäisi. Mutta kun ei jaksa, ei viitsi, ei ehdi.

5. Alkoholi. Se tekee ihmisistä idiootteja, se saa minut pelkäämään ja se ei todellakaan sovi ilmeisesti kenellekkään. Viimeisen parin vuoden aikana se on aiheuttanut tuhottomasti mielipahaa, väkivaltaa, välien katkeamista, riitelyä ja rahasotkuja, kaikesta muusta harmista puhumattakaan. Itseä ei kiinnosta enää ottaa, jotta sitä olisi skarppina menemään väliin tai olemaan ajokunnossa, jos jotain sattuisi. Sitten se pelko siitä, minne ihmiset menee, kenen kanssa ja mitähän tänä viikonloppuna tapahtuu. Tuntuu, kuin oma viikonloppuelämä hajoaisi käsiin, kun sitä vain murehtii muiden menemisiä. Itse en tahdo myöskään enää olla näkemässä, kun muut leikkii alkoholilla.

6. Raha. Niinkuin sitä kaikkensa yrittääkin, raha ei koskaan riitä. Lainan ansiosta "tuloni" kaksinkertaistuivat juuri ja tuntuu silti, kuin sitä olisi vähemmän kuin koskaan. Ja ankea ajatus joutua maksamaan joka sentti takaisin. Töitä olisi aikaa tehdä lähinnä öisin/viikonloppuisin, mutta kettu kun ne ei ota mua mihinkään baariin hommiin. Ja ihanan ihana Suomen "hyvinvointivaltio" ei avusta sentilläkään. Älkää ikinä hankkiko omaa firmaa tai hyväpalkkaista työtä, jos meinaatte hankkia lapsia. Ja jos kuitenkin tähän tilanteeseen joudutte, hankkikaa samantein niin hyväpalkkinen työ, ettei lasten tuettomuus häiritse ketään. Suomen laki on kanssa juttu joka ottaa päähän. Eli hyvästi opintotuki ja muut edut.

7. Yhdys Sanat. Niitä vain ei osata.

Kiitos. Heti helpottaa.

Uijui, hienoa huomata, että muitakin asiakaspalvelijoita ketuttaa! Tai siis mukavampi olis, jos ei ketuttais, mutta kiva huomata, ettei ole yksin asiansa kanssa. Kukaan ei ollut vielä avautunut parturikampaajan työstä, niin nyt minä sitten voin tehdä niin. :)

On se hienoa, kun joku perussuomalaisen tukan omaava (ohuehkon ja usein liian lyhyen) tuo tullessaan jonkun leffatähden kuvan, jossa on viisi kertaa enemmän tukkaa ja pituuttakin yli kymmenen senttiä enemmän. Teen työtä käskettyä ja toteutan mallin niistä aineksista, jotka on käytettävissä ja asiakas ei ole tyytyväinen, kun en LEIKKAAMALLA saanut hänelle pitkää ja paksua tukkaa.
Se on kivaa kun on huumorintajuisia asiakkaita, mutta voisiko joku keksiä omia vitsejä, kun kaikki on kuultu jo. Esim. "Älä nyt ihan kaljuks leikkaa, hehheh." "Kai tähän tulee niitä vaaleita raitoja, vaikka tuo aine on sinistä, hehheh." "Tarvitko kuittia? -En ku tätä ei saa verotukseen, hehheh." Ja jokainen kertoo ne, kun olis maailman uusin juttu.
Joo'o, on se parturissa värjääminen niin kamalan kallista, kun tukuista ei valitettavasti saa mitään halvalla. Värjää ite, jos häiritsee. Kampaajan hintaan kuuluu kaiken muun, aineiden ja näperryksen lisäksi se ammattitaito, jota et marketista saa. Neuvot ja kotihoito-ohjeet. Kerran joku mummo sanoi: "Vanhainkodilla leikkaus maksoi vaan 10 euroa!" No mene kuule sinne sitten leikkauttamaan.

On myös hieno lähteä korjaamaan asiakkaiden urbaanilegendoja kaikista asioista, varsinkin, kun osan niistä on muut parturit itse pistäneet liikkeelle, edistääkseen myyntiä. Puolet asiakkaista tietää työni teoriasta enemmän, kuin minä itse. "Tehdään se pehmennys, eikä permanenttia, kun mun tukka ei kestä niitä vahvoja aineita." "Sori, mut aineet on samat, rullakoko on ainoa, joka muuttuu." "Minulle on kampaaja nimenomaan sanonut, ettei pehmennykseen tule niitä vahvoja aineita." Väreistä ja kaikesta liikkuu niin erikoisia ja naurettavia ajatuksia, ettei ole hyvä tosikaan. Niitä on kamalan paha lähteä korjaamaan, kun on niin nuori, auktoriteetti on ihan eri luokkaa, kun vanhalla tekijällä. Eihän nuoret mitään mistään tiedä.

On inhottava varata asiakkaalle aikaa, kun toinen tuijottaa tilauskirjaa vieressä ja osoittelee aikoja. Ensinnäkin, kirjan tiedot eivät kuulu asiakkaalle, lisäksi on olemassa tietty systeemi, jolla aikoja otetaan. Ja tunnissa ei tehdä väriä, permanenttia, raitoja, leikkausta ynnä muuta. Sitten on asiakkaita, jotka kysyvät aikaa samalle päivälle kahdelta, kun liike menee viideltä kiinni. Sitten kun aikaa ei ole, saa siitä vihat niskaansa. Ja ovesta tulee samaten ihmisiä ja tottakai heti pitäisi olla aikaa. Viis siitä, että on se päivän ainoa ruokatauko menossa, se ainoa hetki, kun ehdit hetkeksi istahtamaan. Kyllähän sitä kahdeksan tuntia jaloillaan seisoo ilman ruokaakin.

Asiakkaat, jotka peruvat alle tuntia ennen aikansa tai eivät ilmoita mitään, ovat ihania. Tottakai sen ymmärtää, jos on hyvä syy, mutta näin ei läheskään aina ole. Joku olisi voinut tulla siihen väliin, mutta lyhyen varoitusajan vuoksi et saa tilalle enää työtä ja näinollen menetät kaiken rahan siltä ajalta. On myös kiva, kun asiakas sanoo puhelimessa vain puolet kaikesta, mitä päähän tulee. Tottakai luen ajatuksia niin hyvin, että laitan automaattisesti listaan ripsien ja kulmien värin, raidat ja leikkauksen, kun vain väri piti tehdä. Ja luonnollisesti aikaa ei mene yhtään sen enempää, kuin ilman niitä, jotta ehdin ottaa ajallaan myös seuraavan asiakkaan. Asiakkaiden pitkä tukka on yleensä puoleen selkään, meille partureille olkapäämittainen on jo pitkä. Se näkyy hinnoissa ja ajankäytössä. Hieno, kun olkapäämittaisen tukan omaava varaa ajan värille sanoen tukan olevan lyhyehkö.

Tottakai sekin on parturin vika, kun asiakas ei tiedä/muista, mitä käsittelyjä tukassa on ja työ ei sen vuoksi onnistu. Pitkään tukkaanhan ei yhtään vaikuta vuosi sitten tehdyt raidat, ei. Ne jotenkin häviää sieltä latvasta mukamas mystisesti ja sitten huudetaan, kun tukka kuivahti vaalentaessa. Ja pitkän tukan latvanhan täytyy vaalentua kerrasta, viis siitä, että sitä on kolme vuotta värjätty pelkästään sinimustalla.

"Ei naisten hiusteleikkaus saa maksaa enemmän kuin miesten, se on lailla nykyään kielletty." Luuleeko ihmiset, etten tiedä? Miehen tukka leikataan usein 20 minuutissa, tottakai pyydän siitä vähemmään rahaa, kuin 45 minuutin leikkauksesta! Naisten tukka leikataan AINA eri tekniikoin, kuin miesten tukka, naisten tukka myös laitetaan leikkauksen jälkeen. Heti, kun liikkeeseen tulee nainen, jolta ajellaan sivut ja takaosa koneella, päältä siistitään sentti ja fööniä käytetään sen verran, että tukka kuivuu ja ylimääräiset karvat lähtevät pois, saatte samalla hinnalla! Toimii myös toisinpäin: jos miehelle (yleensä nuoria poikia) leikataan erikoinen, aikaavievä leikkaus ja laitellaan leikkauksen jälkeen, otan siitä kyllä sen korkeamman hinnan. Ja ei, pesu ei kuulu leikkauksen hintaan. Siitä kyllä kerrotaan erikseen. Ei, muotovaahdosta en veloita erikseen, voi hyvä ihme!

"Ette sitten olleet auki viime lauantaina." Tarvitsisiko tuntea itsensä jotenkin rikolliseksi jos itsellä on kerran kolmessa kuukaudessa lauantaina menoa, eikä siitä mainosta kalliilla lehti-ilmoituksella kaikelle kansalle viikkoa etukäteen? Liikkeen oveen kyllä ilmestyy lappu hyvissä ajoin ja puhelimen vastaajaan laitetaan viesti. Ja työpäivän päättyessä viideltä ei kyllä hirveästi nappaisi jäädä leikkaamaan asiakasta, joka pelmahtaa viittä vailla ovesta, kun on "tärkeä meno". Eikö niitä menojaan koskaan tiedetä etukäteen?

Kassalla myös tapahtuu kaikenlaisia mukavia tilanteita. "Oho, ei ollutkaan nyt rahaa matkassa, annatko pankkisiirron, vai tulenko ensiviikolla maksamaan?" Miksi aikaa ei voi varata silloin vasta, kun siihen on VARAA? Siinä on hieno sitten sydän syrjällään odottaa, maksaako asiakas koskaan. Ja osalle tästä muodostuu tapa, kun se kerran kävi niin. Valitellaan hintoja ja sitä, kun nyt ollaan "köyhiä eläkeläisiä". Ulosostotuotteetkaan ei saisi maksaa mitään. Ja tosiaan, esimerkiksi värituubi hapetteineen maksaa tukusta kampaajalle yhtä paljon, kuin kaupan väri kuluttajalle.

Tuntui että tästä vuodatuksesta unohtui puolet, vaikka asiaa tulikin. Lisäilen sitten, kun alkaa ketuttaa.
Onneksi on myös ihania asiakkaita, niiden ansiosta jaksaa. Ja tällainen vuodattaminen nollaa ajatukset, taas jaksaa hetken tehdä töitä. :) Tämä nyt kiittää ja kuittaa.

Katsottiin joskus yhteiskuntaopintunnilla yläasteella sotaelokuva, joka jäi mieleen, ja jota en ole lukuisista yrityksistä huolimatta löytänyt. Miljoonaan vastaavaan olen törmännyt, mutten juuri tähän kyseiseen. Se meni jotenkin näin: Pieni joukko amerikkalaisia (vai englantilaisia? Satavarma en ole) sotilaita linnoittautuu autioon taloon saksalaisten joukkojen keskelle. Leffa kertoo lähinnä siitä, kun sotilaat puolustavat taloa ja selviytyvät parhaansa mukaan. Osa tietysti kuolee. Saksalaiset kehittelee kaiken maailman jäyniä amerikkalaisille sotilaille ja yrittää pelotella heitä. Hirveästi tämän enempää en muista, taisi toiseen maailmansotaan sijoittua mutta taistelusta ei ole hajuakaan.

Tulipa ylimalkainen. ^^

Viimeksi jotenkin kuin unohtui sanoa, että kulutan myös tuhottoman määrän mangaa. ^^ Ei muuta tältä erää.

Karvinen, Nemi, Polle ja Aku Ankka on yleisimmät ja ehdottomia suosikkeja. Kolmen ensimmäisen huumori on loistavaa ja Aku Ankka on sellainen perussarjis, joka on yksinkertaisesti aina vain pakko lukea. Maisa ja Kaarina on myös mahtava. Pienempänä luin myös W.I.T.C.H.I:ä ja Hevoshullun tyylisiä hevossarjakuvalehtiä. Nalle Puh kuului myös nuorempana suosikkeihin.

Poltan kyllä. Yläasteen puolella tuli aloitettua ja siitä jatkunut. Pyrin pahasta tavastani huolimatta olemaan "kohtelias" asian suhteen. Eli kuten Nefertitikin kirosi, kun sateella poltetaan bussipysäkin katoksessa, ei se aina mukavaa ole sellaisestakaan, joka polttaa. Siksi en itse sitä harrasta. Olen myös lähes valmis parturikampaaja, eikä tee tiukkaa olla ilman sen päivän ajan (ruokatauko erikseen) ja asiakkaallakin on mukavampi olla.

Sauna Open Airissa pari kertaa olen ollut, viimekesänä olin Ankkarockissa. Tänä vuonna jäi budjetti hieman pienenmoiseksi, kun tuli hankittua lippu Iron Maidenia katsomaan. :/ Sen lisäksi olen menossa katsomaan WASP:ia. Josko kesätöistä sen verran saisi rahaa, että loppukesästä jonnekin festareille pääsisi.

Itsellä myös tämä raskaampi puoli, mättöhevistä hyvinkin melodiseen. Letkeä rock menee aina, niin uusi kuin myös vanha. Kasarihevi, punk. Reggae ja klassinen ja tietenkin elokuvamusiikki. Satunnaiset pop-biisit. Pääpaino kuitenkin raskaammalla musiikilla. Niin paljon jo pelkkiä genrejä, ettei viitti teitä bändeillä enää kyllästyttää. :)