Heipä heipä hei, pitkästä aikaa äännähdän täällä jotakin! Melkein hävettää myöntää että kurkin täällä kyllä edelleen vähintään kerran viikossa niinkun joku pahainen stalkkeri katselemassa mitäs hippuja te jotkut autuaat jaksatte käydä kirjottelemassa. Enkä itse osallistu sanallakaan. Anteeksi! En vaan keksi jutun juurta juuri koskaan ellen ole kännissä tai puolikuollut väsymyksestä.

Tällä hetkellä on tuo jälkimmäinen tila päällä. Oon tässä koko yön vedellyt kandin runkoa kasaan ja nyt alkaa tuntua siltä ettei energiaa riitä enää muuhun kuin pään hitaaseen pöytään taontaan. Tai kai näitä sormiakin jaksaa vähän aikaa vielä liikuttaa. Kokemus on opettanut, että parhaat akateemiset hevonsonnat sepitetään juuri tässä puoliaivotoiminnallisessa tilassa, joten koitan sinnitellä vielä parin sivun verran. Tästä tulee kyllä oikee masterpiece.

En tiiä liikkuuko täällä yhtään sen ikäistä porukkaa, jolle tästä varoituksesta olis minkäänlaista hyötyä, mutta älkää hyvät ihmiset menkö yliopistoon. Pilaatte elämänne.
Tai no joo, kai se joillekin sopii. Mulle vaan ei. Kun tästä pääsen niin lähden ja lujaa enkä koskaan tule takaisin! Ääh, mutta nyt taas niskasta kiinni ja jatkamaan. I can do it!

Mäkin jaksan täällä kyllä tapani mukaan ihan päivittäin käydä kurkkimassa, mutta kurkkimiseks se sitten vaan jääkin. Aivot on niin loppuunpalaneet ettei osaa edes keksiä mitään järkevää tai sanomisen arvoista, varsinkaan kun juurikaan ei näy elämää mihin reagoida. Vaikka enpähän mä täällä muutenkaan kovasti äänessä ole. Taitaa olla tuo sisäänpäinkääntyneisyys jo niin ylitsepääsemätön etten täälläkään osaa tai jaksa yrittää kommunikoida. Ehkäpä pitäskin päästää vaan kaikki järjettömyydet pään sisästä valloilleen ja kattoa jos siitä syntyiskin keskustelua kun höpisis jotain ihan hulluja ja ihmiset ihmettelis että mikähän totakin vaivaa. Jaa-a.

Huomenna olis taas koulupäivä... 6:30 pitäisi jaksaa nousta ylös ja alkaa olla sellainen olo, että opiskelen aivan väärää alaa. Muutaman viime kuukauden aikana ei ole ollut minkäänlaista motivaatiota tehdä mitään opiskeluihin liittyvää ja opiskelen kuitenkin sellaista alaa, että siellä ei ole oikeastaan ollenkaan teoriatunteja, joiden aikana voisi vain istua hiljaa ja piirrellä vihkoon, vaan kaikki opetellaan itse tekemällä. Periaatteessa luovuudesta on hyötyä, mutta kaikki luovuus ja ideat tuntuu imeytyvän pois heti kun menee työtilojen ovesta sisään. Ihan kuin menisin kouluun vain kotiin pääsyä odottamaan.

Ei kuulosta kivalta. Mulla tuntuu olevan päinvastanen mutta silti vähän sama tilanne. Kokoajan pitäis jaksaa tunkea lisää teoriaa päähän, mitään ei koskaan tehdä muuta kuin kirjotetaan muistiinpanoja ja esseitä ja lisää muistiinpanoja, niin ja välissä luetaan tiiliskiviä. Siinä sitten ehtii hienosti keskittyminen herpaantua ja alkaa kyseenalaistaa kaikki omat valinnat ja onkohan tää nyt ees lainkaan kivaa enää ja pitäiskö tehdä jotain muuta. Oon kuitenki ny näiden opintojen kanssa junnanu jo sen verran kauan, että pakko tästä kai joku tutkinto on repiä kasaan ennenku kehtaa vaihtaa alaa, vaikka kuinka tekis välissä mieli lähtee vaikka lapioimaan paskaa jonnekin jumalan selän taa että pääsis ees hetkeks pois ja eroon tästä tolkuttomasta teoriasta. Tänäänkin pitäis saada yks essee valmiiks, oon jo henkisesti valmistautunu valvomaan sen kanssa koko yön. Ei vaan millään jaksais kiinnostaa.

No olipa kyse mistä tahansa, niin toistaiseksi tuo jokin vaikuttaa aika harmittomalta tapaukselta, joskin ilkikuriselta, kun pitää ovia aukoa ja säikytellä toista. Olikohan tuo nyt jonkun edellisen asukkaan tapa sanoa tervetuloa.
Siis oletin, että kyseessä kerrostalo asunto, jossa on ehtinyt jo useampikin asua ja ehkä jopa kuollakin. Toivon mukaan mieluummin vanhuuteen tai sellaiseen, kuin väkivaltaisesti.
Oletko Nemesis ottanut selvää, että millainen historia asunnollasi on, siis jos mitään luonnollista (vaikka aika luonnollinen tuo henkikin on) selitystä ei löydy ja jos juttuja alkaa tapahtua enemmänkin.

Aika nappiin osui noi oletukset. Kerrostaloasunto tosiaan, ja nykyinen vuokranantajani aikoinaan osti tän asunnon häntä edellisen asukkaan omaisilta kyseisen asukkaan kuoltua, käsittääkseni kuitenkin ihan luonnollisista syistä. Tää juttu selvis sitä myötä kun isännöitsijän kanssa jäljitettiin yhtä puuttuvaa vara-avainta, jonka vuokrananataja sitten selitti kadonneen jo sillon kun hän asuntoa osti. Enempää en kyllä asunnosta tiedä, paitsi että sen jälkeen kun vuokrantantaja itse tästä muutti pois, on täällä suurimmaksi osin elellyt kai opiskelijoita.

Mutta jos täällä nyt jotain kummallisuuksia vielä sattuu, niin varmasti koitan kyllä selvittää enemmän kämpän ja koko talon historiasta. En usko että vuokranantajalta ton enempää tietoja saisin, mutta tän taloyhtiön isännöitsijä on mukava vanhempi herra, joka on itse asunut talossa pitkät ajat ja toiminut niin isännöitsijänä kuin talonmiehenäkin jo iät kaiket. Eli hän voisi tietää enemmän. Toivon kuitenkin ettei täällä nyt enempää tapahtuisi kuitenkaan. En silloin tapahtumahetkellä kovasti kauhistunut muuta kuin sitä narinaa (enemmänkin jouduin jonkun irrationaalisen ärsyynnyksen valtaan, mulla on nimittäin lähes naurettavan vahva inho avoimia kaapinovia kohtaan), mutta myöhemmin samana päivänä ja varsinkin nukkumaan mennessä iski kyllä semmonen kiva pieni pelko että mitä jos...

Vaikka oikeestaan pitäishän tämmösiin olla jo melkein tottunut, kotikotona kun kuului kaikenlaisia ääniä, mm. askeleita niinkuin Mustanginkin kotona, varsinkin mun huoneessani, ja kissat usein säikky ja sähisi omiaan (mutta tiedä siitäkään sitten mitä niiden päässä tai näkökentissä liikkuu ). Tavaratkin vaihtoi paikkaa toisinaan ja pari kertaa putosi jopa hyllyiltä ja sen semmosta, muttei meilläkään mitään kovin ihmeellistä. Jossakin täällä varmaan olenkin nää kaikki jutut jo joskus ennen jaaritellut.

Ja joo, ei tosiaan kuulosta erityisen huolestuttavilta noi Mustangille tai itsellekään sattuneet jutut. Enemmänkin tulee sellanen olo, että jos nää ei mitään luonnollista tosiaan ole, niin ehkä just joku edellinen asukas yrittää vaan vielä pitää yllä omaa järjestystä tai jotain sinnepäin.

Pitää tänkin mykän hiipparin tulla nyt vähän kehumaan tota Mustangin piirustusta. Ei hitto on hieno! Järjettömän upeet varjostukset ja kaikki. Tulee tässä ihan kateelliseks.

Sen kohdan vastaus on joku Suomen lähellä oleva maa. #FFFFFF-hommat on värikoodeja.

Juu värikoodeikshan mä ne käsitin, ja ilmeisesti ihan oikeen maan lipuks sen kekkasin, mutta enpä vaan päässy seuraavalle tasolle. D: Alkaa nyt epäilyttää että minkä hemmetin takia, kun kuulostaa kerran että oikeilla jäljillä kuitenkin olin.

Meninpä tota kokeilemaan ja jäinpäs sitten jumiin. En edes kehtaa myöntää kuinka alhaselle tasolle...