Yleistä hölinää

[Mustang]

Hei, meillä on täällä uusi immeinen! Ihanaa! Tervetuloa, Päärynä ja mielenkiintoisia luku/kirjoitteluhetkiä. Luin runosi ja olivat kyllä sydäntäsärkevän kauniita. Toivottavasti viihdyt täällä pitkään sulostuttamassa ja vilkastuttamassa päiviämme ja keskustelujamme. :)

[Päärynä]

Ohhoh. Enpä uskonut, että mäkin saisin näin hyvän vastaanoton itseäni tuplasti vanhempien henkilöiden keskuudessa :o Mukavaa tuntea itsensä tervetulleeksi tänne porukan joukkoon ihan noin vain.

Hei jos haluaa kirjoittaa jatkista itsekseen, pitääkö otsikkoon merkitä sitten jotain? Kun mä en ole oikein hyvä jakamaan vuoroja muiden kanssa :/

[Nefertiti]

Ei tarvitse. Kunhan luet vain mitä edellinen kirjoitti.
Itellä on sit tapana ja muutkin sen on omineet, että ottaa edellisestä jatkopastkästä muutaman rivin sieltä lopusta ja kursvoi sen, niin näkee missä mennään, vaikkei sitä edellistä sit heti muistaiskaan lukea.
Pistänpä esimerkin.



Poika poimi kauniisti kirjaillun nenäliinan maasta ja piilotti sen taskuunsa. Sitten hän pisti hatun päähänsä, nyökkäsi vakavana ja katosi takaisin omenapuiden varjoihin. Catherine hieraisi silmiään ja mietti hetken, oliko kuvitellut koko pojan. Jostain kuului vaimeaa viheltelyä, joka nosti hymyn naisen huulilleen. Hänen pieni apurinsa oli todellinen, oli aika pukea päälle jotain käytännöllistä ja erittäin vähän huomiota herättävää. Catherine marssi vaatekaapilleen ja avasi sen ovet päättäväinen kiilto silmissään. Hänen olisi pelastettava Edward, hinnalla millä hyvänsä.

Edward virui yhä nurkassaan, kuninkaan astellessa rauhattomasti edestakaisin. Tämä oli hermostunut, kun ei tiennyt mitä Markiisi oikein suunnitteli. Vallan vaihdon hän ymmärsi hyvin, mutta perheestään hän oli huolissaan ja päätti, että jos vain joskus pääsisi vapaaksi, olisi Markiisi de Coubertin päätään lyhyempi.
Useita tunteja kului näin, kunnes oven kolahdus keskeytti Kuninkaan synkät mietteet. Hän pysähtyi paikalleen ja katsoi oviaukolle, josta pääsi valoa pimeään ikkunattomaan koppiin. Hetkeä myöhemmin Markiisi de Coubertin astui sisälle, vartioidensa seuratessa perässä. Markiisi vilkaisi Kuningasta nopeasti, mutta käänsi sitten katseensa Edwardiin ja asteli tämän luo.



Voi itse määrittää pätkän pituuden, kunhan ei koko höskää laita. Pari riviä riittää. Tai jos ei halua laittaa, niin ei ole pakko.

Ai niin ja se Dani Sparkle on sit Mustangin, hän saa päättää jos haluaakin muuttaa sen ns sellaiseks et muutkin saa siihen jotain kirjoittaa.
Ne taas missä lukee Jatkis, siinä ennen otsikkoa, ovat sit niin sanotusti vapaata riistaa. Mitään sen erityisempiä sääntöjä ei ole, eikä vuoroja, jolle inspis tulee, niin kirjoittaa. Joskin monet on menneet niin, et mä olen ollu yksinäni äänessä, siis satuillu.
Kunhan siis lukee koko tarinan huolellisesti, niin ei eksy juonesta, vaikka noissa meidän jatkiksissa se tuntuu tekevän yllätyksiä tämän tästä. :D
Suosittelen lämpimästi kirjoittelemaan sit omal koneella wordilla tai vastaavalla ja sieltä sit kopsimaan tänne. Pystyy paremmin (multa ei kyllä onnistu sittenkään. :) ) kitkemään kirjotusvirheitä ja muutenkin muokkaamaan tekstiä.

Hahmoja saa lisätä, jos se juoneen sopii ja jos en oo ehtinyt nimetä (joskus uskomattoman hankalaa). Tai antaa kuvauksen, mikäli mä en ole muistanut hahmoa kuvata mitenkään. Yleensä kyllä kuvaan jotenkin, mut joskus päässä on sen suhteen pelkkää tyhjää ja idea siihenkin voi tulla jälkikäteen.

Täytyy sitten, jos kirjoittajia sattuu enemmänkin ilmaantumaan, niin miettiä niitä vuoroja. Nyt tosiaan ollu sen verran vähän kirjoittelijoita, ettei vuoroja pahemmin oo jaettu. Idoeita saa vapaasti esittää ja jos mä jotain intoudun vaikka tuonne kirjoitus puolen yleideen pölinään kirjoittelemaan, niin niitä ideoita saa käyttää/muutella, jos se sopii omiin ideoihin jatkopalan suhteen.

Öö... hmm... jos nyt mahdollisesti unohdin jotakin niin jos muut sit lisäis tähän ja muistessani lisäilen itse. Tuolla on foorumin säännöissä kyllä mainittu myös se, et näiden meidän tarinoiden kopioiminen (siis muussa kuin jatkistarkoituksessa tänne) muualle ja esittäminen omanaan on ehdottomasti kiellettyä ja jos näet muualla näitä, niin ilmoita.
Itse olen omia rääpystyksiäni joskus omaan blogiin ja suoli.. siis suomi24:seen ja jokunen on kai radolassakin vilahtanut ja muutamaan muuhunkin paikkaan laitellu ja pyörin niissä useimmiten nikillä Nefertiti tai Yavanna/Yavannah, joten jos jonkun muun nimissä löytyy mun tekstejä, niin on sit kopsittu.

Mitäs sitä vielä olikaan. No jos muistan niin kirjoittelen tähän.
Krhm... Selostinkin asiat sit mahdollisimman sekavasti.... sori.

[Päärynä]

Ohhoh. Kestää varmaan pieni hetki, ennen kun sisäistän kaiken tuon tietopommin, mutta luulen kyllä, että tajusin aika hyvin.
Jatkis otsikossa on vapaata riistaa. Jos on vaan tarinan nimi, niin sitten on ainoastaan aloittajan armoilla.

Täytyy nyt miettiä, kehtaako tänne ollenkaan laittaa mun yhtä tarinaani, johon jatkan enemmän tai vähemmän säännöllisesti osia ihan vain itseni vuoksi...

[Nefertiti]

Kuule ihan vapaasti. Tuolla on useampikin jatkiskin roikkunut jo pidemmän aikaa keskenkeräisenä, et ihan rauhassa kirjoittele. :)
Toki sitä odottaa aina jatkoa, jos tarina on mielenkiintoisessa kohdassa, mut eihän sitä pakottaa voi kirjoittamaan, jos ideaa ja inspistä ei sillä hetkellä satu olemaan.
Ispikset tulee, kun on tullakseen.
Tuolla on kirjoitus osastossa jonkinsortin yleissääänöt kirjoittamiseen nähden. :)

[Päärynä]

Oi ihanuutta. Huomenna pitäis jaksaa vaivautua kouluun tutkimaan biologiaa, jos en väärin muista. Ei sillä etten inhoaisi meidän opettajaa tai kyseistä aihetta sekä mahdollista pistaria...

Ja tänään lentopalloa. Ei yhtään ole oikea käsi kipiä, kun se muutenkin kipeytyy nykyään niin helposti. Vinkkinä voin sanoa, että ei kannata jättää kättään 500 kiloa painavan hevosen kavion alle.

[Nefertiti]

Auts, ei sentään luita murtunut? Käden luut kun voi murtua helposti, vähintään hiusmurtumia voi tulla ja ainakin, jos painava kavio osuu. Jos tuo pidempää kipuilee niin käväse tohtorilla näyttämässä, ettei pääse pahemmaksi äitymään.

Bilsahan on ihanaa ja informaatiota on onneksi nettikin pullollaan. Mm wikipediasta löytyy. Ja jos se ei tyytydä tiedon nälkää, niin kipasee kirjastoon lueksimaan. :)
Mut joo koulun bilsa onnistutaan aina latistamaan, muistan vain omilta kouluajoilta. :p Mut tykkäsin silti bilsasta ja meillä oli kivat bilsanmaikat. Meillä kun oli kaks. Toinen sairastui sit jossain välissä, eikä voinu enää opettaa, joten me saatiin uus ope tuolloin. Myöhemmin saatiin kuulla, et tää edellinen sit kuoli syöpään.
Mut joo molemmat oli kivoja ja hyviä opettajia. Tosin tietyt alueet bilsassa ja mantsassa kiinnosti muutenkin, joten pärjäsin ihan kohtalaisesti. Osaan vieläkin planeetat ulkoa, siis nämä meidän aurikokunnan planeetat ja muutamia muita juttuja. :)

[Päärynä]

Tää käsihän on ollut mulla ongelmana jo joulukuun 17. päivästä lähtien. Ei murtunut, mutta kun hevonen juoksee kolmesta kohtaa käden päältä se tuntuu ihan hemmetin kauan. Mulla on todisteena siitä buranan vaikutuksen vakava heikentyminen, arpi ja vieläkin, neljän kuukauden jälkeen, näkyy yhdessä kohtaa, mihin kavion reuna osui. Se vaan kun toi lihas ruhjoontu niin paljon, että käsi ei siedä jatkuvaa iskua eikä pitkää rasitusta, ja lentopallo on aika kidutusta :/ Ihan kiva laji kylläkin.

En epäile, että sun bilsanmaikkasi ovat olleet ihania. Mä en vaan jaksa meidän opettajaa. Jos se vielä kerrankin vittuilee mun sukunimestäni koko luokan kuullen (mm pajuja ei saa hävitettyä sitten millään, ne palaa aina vaan takasin = -.-) niin mä oikeasti kuristan sen omin käsin. Muutenki meidän opettaja on "vähän" titityy, eikä jutuista saa kovinkaan usein selvää.
Ja sitten sen englannin ääntämys. Hur.
(Jos joku nyt miettii, niin mä käyn osan kouluani englanniksi, mm hissa, bilsa ja mantsa.)

[Nefertiti]

Pöljä maikka. Ja sitäpaitsi toi kuulostaa ihan kiusaamiselta.
Paju on kaunis nimi ja itse kasvikin on kaunis, siis silloin kun ei levitä siitepölyä joka paikkaan. Ja paju on lisäksi hyödyllinenkin. Siitä saa punottua koreja ja muistaakseni sen pinnasta saadaan sitä ainetta, josta asperiini tehdään. Sitä meidän esi-isät käytti aikoinaan, kun asperiinia ei vielä ollut.
Et sellaisia terveisiä sun opelles, tässä vielä linkki jonka voit sille näyttää. Sitäpaitsi, jos toi jatkuu, niin sulla on oikeus huomauttaa siitä rehtorille. Tuommoinen piikittely ja vittuilu nimestä täyttää okein hyvin kiusaamisen merkit.
Siis että mäkin olen pajun siitepölylle allerginen, mut ei mulle silti tulis mieleenkään piikitellä ketään, vaikka sukunimenä olis miehen elin(en nyt viitsi tässä ihan mainita suoraan). Pöljää tuollainen piikittely.

[Päärynä]

Pilkkuseksuaali iskee: sitä kai sanotaan aspiriiniksi.

Musta vaan on ärsyttävää, kun oon kärsinyt Pajusta koko pienen ikäni ihan aina bilsantunneilla. Keväällä pajut kukkivat runsaasti, pajun siitepöly aiheuttaa allergisia reaktioita useissa ihmisissä, pajun hävittäminen on vaikeaa yms... Jotenkin tuntuu, että taidan vaihtaa sukunimeni ennen kun lukiossa aletaan puhua Pyynikin tappajapajuista.

Mä niin vaihdan mun sukunimeni vaikka Mäkiläksi tai Tuomelaksi tai Kallioniemeksi tai Siukolaksi, jotta pääsen eroon tästä kahden puun kirouksesta mur.

Mun vanhempieni huumorintaju on sitten niiiiiin ihana. Pinja = mänty = puu. Paju = puu.

[Nefertiti]

Tuohan on oikein kaunis nimi.
Mut voishan sitä olla nimenä myös Pilvi Pouta tai Anu Saukko. :D

Mä olen edelleen sitä mieltä, ettei vaikka olis minkä niminen tahansa, kellään ole oikeutte piikitellä. Aikuisen ihmisen, kuten opettajan tulis tämä tiedostaa ja käyttäytyä aikuismaisesti. Sun opettajas on nyt laskeutunut kyllä lapsen tasolle. Tosiaan voisit kyllä ilmoittaa tuosta, koska mun mielestä se on aika paljon jo kiusaamista, jos kerran joka ikinen kerta huomauttelee ja piikittelee nimestä.
Ensin vois toki ystävällisesti huomauttaa, hei et toi ei oo kivaa, voisitko lopettaa. Sä olet ope, sun pitäs käyttäytyä sen mukaan, eikä niin kuin pikkulapset. Tai vielä kauniimmin jos voi, eikä mielellään kiroamista, se ainakaan auta asiaa.
Jos tämä ei auta, voit sanoa, et menet sit rehtorille tai kuraattorille tai molemmille kertomaan. Parempi hoitaa tuo asia, ennen kuin menee liian pitkälle.
Kuten viestissäni mainitsi, että vaikka pajusta toisinaan on haittaa, on siitä myös hyötyäkin, eli ei sais jatkuvasti mainita niitä huonoja puolia.
Sinussa on hyviäkin puolia, sulla on kaunis nimi, olet ikäiseksi todella fiksu ja osaat kirjoittaakin kauniisti. Hmm... mitäs vielä. Olet ystävällinen ja tarinasi ovat ihania. :)
Ja kiitos kun oikaisit, mulla noita kirjotuskämmejä tulee. Joo tällänen vanha harppu ja en osaa vieläkään kirjottaa oikein. :p No joo pistetään lievän lukihäiriön piikkiin, kun tämä nyt on koko sen ajan kiusannut, kun olen osannut lukea ja kirjoittaa. Lähinnä kyllä kirjoittaessa.

Ja mitä kouluun tulee, mä inhosin matematiikkaa ja inhoan vieläkin. Ainakin yhtälöitä, koska mä vaan en kertakaikkiaan osaa niitä. Eikä kyse ollut siitä etteikö opet osaa opettaa, okei ammiksessa oli yks ope joka ei osannu opettaa, vaan siitä että ole paksukalloinen, mitä matematiikaan, fyssaan ja kemmaan tulee. *nolo*

[Nuubialainen Prinsessa]

Hei vaan, hyppäänpäs minäkin tähän keskusteluun :b

Hevoset aika luihuja otuksia toisinaan, ja sillon kun niiden korvat on luimussa, niillä on todennäköisesti kepposet mielessä :D
Minulla oli lapsena oma hevonen, oikea pyöreän pöydän ritari V.V Lancelot alias Lasse ja se ei ollut mikään maailman tasaisin heppa. Oli päiviä, jolloin se oli ihan ok, ja sitten päiviä, milloin herra höröturpa päätti tehdä hoitajansa olon tukalaksi. Varpaita sai varoa, ettei jäänyt kavion alle ja herralla oli tapana litistää miut betoniseinää vasten kun harjasin sitä seinän puolella yms. Taisin saada pienen hevos/ratsastuskammonkin, enkä ole enää aikuisiällä harrastanut ratsastamista ollenkaan. Voin kuvitella, miltä kavio tuntuu paljaalla iholla, joten otan osaa Päärynä. Onneksi se kyllä vielä parantuu ;)

Pinja on mielestäni oikein kaunis nimi, se sointuu hyvin pehmeästi. Sen takia kastoin toisen tyttäreni sillä nimellä. Sitä paitsi, luonnonläheinen nimi on lähellä sydäntä. Luontoa rakastava äiti antaa lapselleen rakkaan nimen :) Paju on puuna hyvin taipuisa, notkea ja joustava, se on sitkeä, eikä anna periksi, joten eikös ne kaikki ole erittäin positiivisia ominaisuuksia ;)

Neffi, miekin inhosin matikkaa ja vähän kaikkea lapsena, mutta tajusin rakastavani kaikkea opiskelua näin vanhemmalla iällä. Se, mikä lapsena tuntuu ikävältä, voi olla ihan toinen juttu aikuisena kun sille varaa aikaa ja tutustuu ennakkoluulottomasti :)

'

[Nefertiti]

No joo. Kemia itseasiassa vois olla hauskaa, ainakin jos sitä vois testailla juttuja vähän samaan tyyliin kuin Myytinmurtajat. Joskaan en ehkä ole niin innokas räjäyttelemään, kuin tuo mainittu kaksikko.

Ja kyllä mä tuolla perus matematiikalla pärjäänkin ihan kohtalaisesti, mut monimutkasemmat laskutoimitukset, ei ainakaan yhtölöt edelleenkään toimi.
Mieluummin piirrän ja kirjoitan. Niin ja katon leffoja. :D

[Päärynä]

Ja jälleen pilkkuseksuaali: Myytinmurtajat ihan vaan yhteen ja isolla.

No jaa, en mäkään kyllä paljoa geometrialla mitään tee. Toisen asteen yhtälökin tuntuu joskus menevän yli hilseen, eikä kääntämisellä varmastikaan ole mulle paljoa käyttöä. Paperi liikkuu, joten miksi kuva täytyisi piirtää uudestaan?

Jotenkin oon satavarma, että meen lukemaan historiaa, näyttämötiedettä, suomea tai skandinaavisia kieliä yliopistoon.
Ainakin mä yritän oppia kirjailijaksi ja piirrustelen ihan hirvittäviä hahmoja, mutta taitaa se lukeminen ja leffojen katselu olla mun ominta alaani yksityisetsivän leikkimisen kanssa :P

[Mustang]

Huhhuh. Mustang ilmoittautuu jälleen! En pudonnut hevosen selästä, vaikka hevosen nimi olikin enne. Pelle oli kyllä niin pöljä tänään, "säikkyi", kun on kevättä rinnassa, mutta enpä vieläkään pudonnut. Mutta saatiin me tehtyä töitäkin, en ole koskaan saanut Pelleä menemään noin nätisti ennen satunnaisia hallitsemattomia laukkapätkiä lukuunottamatta. :D Se on nyt tällaista jokusen viikon, kevät on hevosten jännintä aikaa, lumen alta paljastuvat puut ja roskat on kauheen pelottavia, samoin äänet ja hahmot. Pian päästään maneesista ulos ratsastamaan.

Huomasin, että myös sinä olet Pirkanmaalta, Päärynä. :) Itse olen myös, mutta ihan toiselta suunnalta.
Nyt ajelen tuttavan hiukset, kyyditsen hänet kotiin ja jatkan kirjoittelua. :)

Ja toinen pilkunviilaaja ilmoittautuu. :D Itse osaan netissä olla sanomatta noista, mutta irkkikavereille ja irl-tutuille tulee nalkutettua ja Facessakin kommentoitua kaikkea jännää yhdys      sanoista ja väli     merkeistä. :D