Amerikkalaiset "eläintenpelastajat"

[Nefertiti]

Täs muute oli aiheena amerikkalaiset "eläintenpelastajat"eikä venäläinen koiranleukojen amputointi...

Äläs rutise. Voi tässä muistakin vastaavista jutella sillä jenkkilä ei ole ainoa valtio maailmassa tietääkseni.

[Floora]

Mun serkuiila on iso saksanpaimenkoira ja se on kaikkien kaveri (paitsi tädin nykyisen miehen veljen, joka löi sitä joskus (kännissä) ku se oli pentu) ja se tottelee kaikkia eikä oo yhtää vihane. Jos sitä käskis puremaa jotai heppuu ni se korkeintaa nuolis sen naamaa.

Siis millään tavalla ei ollut tarkoitus saattaa saksanpaimenkoiria huonoon valoon! Ne ei syyttä ole Suomen suosituimpia koirarotuja :) Oli tarkoitus lähinnä antaa käsitys koiran koosta ja tämän koiran agressiivisuus johtui omistajista jotka eivät osanneet käsitellä koiraa ja juottivat sille m.m. alkoholia. Cockerspanielistakin saa raivoisan ihmisvihaajan väärissä käsissä! Vaarin koira taas oli suomenpystykorva.. eli kokoeroa oli.

[Mina]

Jep, Flooran juttu niin tosi.. Meillä oli sillon kun olin joku taapero niin lhasa apso.. Sitä oli kohdeltu huonosti ja tuli päälle jos sitä meni häiritsemään. Loppujenlopuksi sille tuli joku ihme tauti, kuulemma kuoli äitini syliin :(

[nocturna]

Niihän se on, eläintensuojelijat ei itse tajua sitä, mikä eläimen kannalta on parasta.. Ne inhimillistävät eläimiä liikaa, eli niitä yritetään käsitellä kuin ihmistä. Jos joku auton alle jäänyt elukka yritetään pitää hengissä viimeiseen asti, se ei välttämättä osaa arvostaa rampana lopun ikäänsä elämistä yhtä paljon kuin ihminen. Eläimiltä puuttuu abstraktin ajattelun kyky, eivätkä ne osaa olla kiitollisia periaatteella "hyvä että jäin sentään henkiin" -kyllä niitä varmasti korpee aika lailla se vaikkapa ilman raajaa eläminen aika mielettömästi. Siksi en ymmärrä esim. koiria joilta amputoidaan jalka, ei se koira NIIIN tärkeä ole, ettäkö sitä pitäisi kiduttaa sen hengissä pitämiseksi.

[Mina]

Tähän täytyy vastata.. Näin kerran Elämäni eläimet-telkkusarjassa koiran jolta amputoitiin jalka (etukoipi), ja koiran elämä oli tämänkin jälkeen ihan kivan näköistä. Eli siis koira juoksenteli ja hyppeli iloisena koirukamujensa kanssa niityllä ja omistaja sanoi että koira on ihan yhtä reipas kuin aikaisemminkin.

Varsinainen asia oli, että kuulin viikonloppuna todella surullisen jutun.. Enoni toinen welsh corgi piti lopettaa :( Se meni kohdunpoistoleikkaukseen, ja ennenkuin enoni ehti edes kotiinsa klinikalta, niin eläinlääkäri soitti että kohtu on puhjennut ja mätää on pitkin mahaa ja suolistoa. Vaihtoehtoina oli, että mätä puhdistetaan, kohtu poistetaan, koiralle annetaan antibioottikuuri etc. Toinen oli, että koiran parhaaksi koira lopetetaan. Lääkäri sanoi enolle suoraan että hän ei takaa koiran selviytymistä. Enoni oli sitten fiksu, ja sanoi että nukuta pois, ei tarvitse koiran hänen takiaan kärsiä. Eno sitten hautasi Roosan pihalleen, ja laittoi sille mukaan ruokakupin, hihnan ja valjaat, huovan minkä päällä se aina makoili ja makkaranpätkän evääksi. Eno toi esille saman asian kuin joku täällä foorumilla että nyt eno vaan joutuu henkisesti kärsimään siitä että kaveri lähti, mutta koiralla on parempi olla koirien taivaassa ja sen ei tarvitse kärsiä.